Blogini Tamperelaisessa: Poliiseja tarvitaan lisää

Poliisin riittävät resurssit ovat olleet esillä erityisesti Oulun tapausten jälkeen. Resursseja vaaditaan tyypillisesti silloin, kun kaduille kaivataan järjestyksenvalvontaa ja kontrollia. Tämä on tärkeä asia. Poliisin työn merkitys ja vaikuttavuus ansaitsee kuitenkin laajemman näkökulman. Tässä muutama arkielämän kuvitteellinen esimerkki.

Sekavan oloinen vanhus käy kylmissään kaupassa. Myyjä päättää soittaa poliisipartion paikalle puhuttamaan vanhusta, mutta partio ei ehdi tulla ennen vanhuksen poistumista. Heillä on muita kiireellisempiä hälytystehtäviä. Vanhuksen hätä jatkuu. Yksinäisen vanhuksen päiväjärjestys kun ei sisällä minkäänlaista hoitajamitoitusta tai lääkejakelua.

Eräässä ammattikoulussa on tullut esille huumeiden laajaa myyntiä. Yhä useampi oppilas on mennyt huumekokeiluihin mukaan ja poissaolot ovat selvästi lisääntyneet. Koulu ehdottaa poliisille yhteistyötä ongelman kitkemiseksi. Poliisilla on kuitenkin kaikki resurssit kiinni keskustan huumausainevalvonnassa. Kuntalaiset kun vaativat oikeutetusti parempaa turvallisuutta torialueelle ja ostarille. Yhteistyöprojekti jää toteutumatta ja osa nuorista siirtyy hiljalleen narkomaaneiksi ostarin kulmille. Oltaisiinko tämä voitu yhteistyöllä estää?

9.-luokkalaisen pojan koulukiusaaminen on jatkunut jo pitkään. Pojan isällä tulee mitta täyteen ja hän tekee rikosilmoituksen vahingonteosta, joka on kohdistunut pojan omaisuuteen. Juttu jää kuitenkin odottamaan. Hoidettavana on kymmeniä muita juttuja kiireellisine pakkokeinoineen. Kiusaaminen jatkuu. Asia oltaisiin voitu ehkä poliisin avulla ripeämmin sovitella?

Paikallisessa lähiössä on erimielisyyksiä kantaväestön ja maahanmuuttajayhteisön välillä ja levottomuus on lisääntynyt. Poliisi on joutunut käymään alueella keikalla monta kertaa. Paikallinen asukasyhdistys yrittää ratkaista ongelmaa, mutta he epäonnistuvat ja kaupunginosan huono maine kasvaa. Olisiko poliisin pitkäjänteisempi työskentely alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa ehkäissyt ongelmia?

Esimerkkejä löytyy myös rikollisuuden suuremmasta skaalasta, järjestäytyneestä ja kansainvälisestä rikollisuudesta. Tehokkaamman viranomaisyhteistyön ansiosta meillä olisi todennäköisesti useampi lapsi joutumatta lapsipornon uhriksi tai ihmiskaupan monet muodot paljastettaisiin tehokkaammin. Huumeita päätyisi myyntiin vähemmän ja verot päätyisivät valtion kassaan. Lista on loputon, lohduton ja todellinen.

Näissä kuvitelluissa esimerkeissä poliisi ei ole itse vaikuttamassa ongelman syntyyn eikä yksin ongelmia ratkaise. Poliisi on toimivallastaan ja roolistaan käsin kuitenkin kriittisen tärkeä ja vaikuttava linkki rikosten, häiriöiden ja laajemmin syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä. Siksi poliiseja tarvitaan lisää.

Anna-Kaisa Heinämäki

apulaispormestari (vihr.)

Kolumnini Tamperelaisessa 17.11.2018: Ammattikoulutus on kova juttu

Viime keväänä Tampereen Pirkkahallissa oli merkittävä suurtapahtuma, Taitaja2018 kisat. Kisat toivat yhteen nuoret tulevaisuuden huippuosaajat ja ammattilaiset kilpailemaan ammattitaitokilpailun SM-mitaleista noin 45:llä eri ammattialalla, yli neljänsadan kilpailijan voimin. Vierailijoita oli 50 000.

Ammatillisen koulutuksen moninaisuus näkyi ja kuului siis monella tapaa. Muistan kulkeneeni pisteeltä toiselle, ihmetellen upeasti koristeltuja kakkuja ja kukka-astelemia, konetekniikan moninaisuutta ja mallinnuksia talojen perustoista. Kunnioitan näitä taitoja syvästi, koska yksikään talo ei pysyisi minun rakentamana pystyssä eikä yksikään tekemäni kakku kelpaisi kaupan hyllylle myyntiin.

Jatkona tapahtumalle Tampereen seudun oppilaitos Tredulla oli tällä viikolla suuri kunnia käydä pokkaamassa parhaiten menestyneenä oppilaitoksena Taitaja2018-palkinnot. Tredu saavutti yhteensä 14 mitalia, joista viisi oli kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Mitalisijojen lisäksi Tredun opiskelijat saivat yhteensä neljä kunniamainintaa, jotka jaetaan tunnustuksena keskiarvoa paremmasta suorituksesta lajissa.

Voimme siis ylpeästi sanoa, että Tampereen seudulla kasvaa tulevaisuuden huippuosaajia.

Ammatillisen koulutuksen merkitys kuitenkin usein unohtuu helposti, sillä puhuttaessa koulutuksen merkityksestä kilpailukyvylle, viittaamme usein vain korkeakoulututkintointoihin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformi ja isot valtionosuusleikkaukset ovat erityisesti viime vuosina luoneet ongelmakeskeistä keskustelua ammatillisen koulutuksen ympärille.

Reformi ollut toki iso haaste. Opettajat ovat joutuneet reformin myötä koville ja leikkaukset näkyvät myös oppilaiden arjessa monella tapaa. Huoli nuorista, jotka eivät pysty vastaamaan syystä tai toisesta opintojen vaatimuksiin on suuri. Onneksi Tampereen kaupunki tukee tamperelaisten nuorten pysymistä opinnoissa myös omilla rahallisilla panoksillaan.

Pelkästään Taitaja-kisojen olemassa olo on tärkeä muistutus ammatillisen koulutuksen moninaisuudesta ja siitä, kuinka monenlaista lahjakkuutta ja osaamista koulutus tukee ja edistää. Koko elinkeinoelämämme on riippuvainen niistä osaajista joita ammatillisista oppilaitoksista valmistuu.

Ammatillinen koulutus, sen laatu ja kyky motivoida nuoria ja ammatin vaihtajia on siten yhteiskunnan kriittinen kilpailutekijä. Muistetaan tämä edunvalvonnassamme, puheissamme, opastaessamme nuoria työpaikoilla ja kannustaessamme heitä löytämään oman polkunsa.

Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.)

apulaispormestari

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Nostoja pormestarin talousarviosesityksestä

Pormestarin talousarvioesitys vuodelle 2019 on juuri julkaistu! Johtamani elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan näkökulmasta nostoina muun muassa seuraavat asiat:

•Työllisyyskokeilun päättymisestä huolimatta, olemme päätyneet pitämään kaupungin työllisyydenhoidon satsaukset vahvoina, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden ehkäisemiksi. Samanaikaisesti Nuorten Talo Ohjaamo vakiinnutetaan Tullinkulman tiloihin nuorten matalan kynnyksen paikaksi hakea apua työnhakuun, koulutukseen, elämänhallintaan, asumiseen jne. Työllisyydenhoitoon liittyy kiinteästi myös Business Tampereen yhteyteen perustettava yhtiö vastaamaan alkavien yritysten palveluista.

•Toisella asteella ammatillisen koulutuksen reformi ja lukiolain uudistus vaikuttavat arkeen monella tavalla. Osana OKM:n hankerahoitusta tavoitteenamme on ehkäistä nuorten keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa ja mahdollistaa aiempaa paremmin jokaiselle mielekäs opintopaikka. Tähän on käytettävissä 700 000 euroa strategiarahaa. Lukiokoulutuksessa panostetaan opiskelijoiden ohjauksen ja opintojen suunnittelun henkilökohtaistamiseen sekä lukion päättäneiden jälkiohjaukseen, johon uusi lukiolaki velvoittaa.

•Olen erittäin iloinen siitä, että Milavidan museon ja Haiharan kiinteistöjen lyhytnäköinen alasajo on nyt saatu torpattua eikä riskiä ole siitä, että nämä arvokkaat kaupungin rakennukset jäävät tyhjilleen. Tilojen käytön monipuolistamista ja houkuttelevuutta on minusta hyvä pohtia jatkossakin, mutta lyhytnäköinen palveluista leikkaaminen ilman suunnitelmaa tilojen jatkokäytöstä on hölmöä.

•Lapsimäärän kasvu (perusopetuksen kasvu 600 oppilasta ja esiopetuksen 200 oppilasta) ja vaikeat sisäilmaongelmat edellyttävät uusia terveitä tiloja. Ensi vuoden investoinneista mainittakoon mm. Pispan koulun perusparannus, Olkahisen päiväkodin perusparannus ja koulun uudisrakennus sekä Hippoksen ja Mustametsän uudet päiväkodit. Myös Hervannan uimahalli remontoidaan.

•Kiinteistöveron korotus (0.1% kautta linjan, rakentamaton maa 1.0%) nostaa valitettavasti asumisen hintaa, mutta tuo tuloja palveluiden kattamiseen noin 12 miljoonaa euroa. Myös vuokramaalla asuvien asumiskustannukset näkyvät uusittavissa vuokrasopimuksessa maanarvon nousun vuoksi. Tämän vuoksi korostuu tontinluovutuksissa kysyntää vastaavien kohtuuhintaisten vuokra- ja opiskelija-asuntojen tarjoaminen. Tilannetta helpottaa myös viime vuosien kova asuntotuotannon tahti, joka tasaa asumisen hinnan nousua niin vuokra- kuin omistusasunnoissa.

•Budjetin valmistelu jatkuu vielä poliittisten ryhmien neuvotteluissa. Kaupungin taloustilanteesta johtuen säästölistalla on myös vaikeita leikkauksia ja maksujen korotuksia, joista vielä varmasti käydään keskustelua. Valtuusto hyväksyy budjetin maanantaina 19.11.2018.

KULUNUT VUOSI APULAISPORMESTARINA – MITÄ TÄSSÄ ON EHTINYT TAPAHTUA?

Vuosi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen apulaispormestarina on mennyt varsin nopeasti. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna olen tehnyt työtä kansainvälisemmin kuin aikaisemmin, joka on tarkoittanut enemmän matkustamista, Tampereestani kertomista eri yhteyksissä ja areenoilla ja uusien verkostojen haltuunottoa. Tavallinen arki on kuitenkin pääosin kokouksia ja asioihin perehtymistä. Erityisesti vastuualueelleni kuuluva asunto- ja maapolitiikka on edellyttänyt huolellista perehtymistä. Vastuullani jo aiemminkin ollut toisen asteen koulutus on käy läpi isoa myllerrystä ja työllisyyskysymykset ovat edellyttäneet koko kaupungin johdosta laaja-alaista edunvalvontaa. Konkreettisemmin summaan kuluvan valtuustokauden ensimmäisen vuoden seuraaviin tehtyihin kehitysaskeliin. Lista ei ole tyhjentävä, mutta nostaa olennaisia toimialani eri kokonaisuuksista:

• Kaupungin asuntotuotanto oli ennätyksellisen vilkasta. Yli 3000 valmistunutta asuntoa viime vuonna mahdollistaa tasapainoisen kaupunkikehityksen tilanteessa, jossa myös kaupungin väestökasvu on ennätyksellisen suurta. Tampereella on viime vuoden jälkeen yli 3700 asukasta enemmän kuin vuonna 2016. Johtamani asunto- ja kiinteistölautakunta on tehnyt kymmeniä päätöksiä tontinluovutuksista ja maanvuokrasopimuksista, mahdollistaen tämän kokonaisuuden.

• Asunto- ja maapolitiikan linjausten päivitys vietiin maaliin. Linjauksissa on uusia kannustimia täydennysrakentamiselle. Puurakentamista edistetään ja sosiaalisen asuntotuotannon toteutumista ennakoidaan aiempaa paremmin. Perheille elämiseen ja kukkarolle sopivien asuntojen löytyminen kasvavassa kaupungissa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä on kriittisen tärkeä kaupungin menestystekijä.

• Läheisväkivallan uhrien auttamisen tapoja on kehitetty yhteistyössä kaupungin asuntoyhteisöjen kanssa, koska valtaosa läheisväkivallan uhreista kokee väkivaltaa juuri kotonaan. On tuntunut merkitykselliseltä tuoda oma asiantuntemuksensa mukaan tähän kehittämistyöhön.

• Suomen suurin työllisyydenhoidon kuntakokeilu lähti vihdoin käyntiin 1.8.2017. Työttömyys on laskenut 11.9 prosenttiin ja erityisesti nuorten työllistämisessä on kokeiltu rohkeasti lukuisia erilaisia avauksia, yhteistyössä oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tässä ponnistuksessa on ollut palkitsevaa olla vahvasti mukana, aina ensimmäisistä neuvotteluista lähtien.

• Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otettiin käyttöön. Tuotantokannustimisen avulla on jo saatu houkuteltua Tampereen talousalueelle elokuva- ja televisiotuotantoja luovien alojen työllisyyden edistämiseksi ja kaupunkimarkkinoinnin tehostamiseksi. Tuotantojen houkuttelu ulottuu niin paikallisiin kuin kansainvälisiin av-alan verkostoihin.

• Panostukset vetovoimaisen opiskelukaupungin edistämiseen ovat jatkuneet vahvana. Johtamani elinkeino- ja osaamislautakunta on tukenut useita opiskelija- ja rekrytointitapahtumia ja mahdollistanut startup- toiminnan kehittämisen.

• Tampere päätti hakeutua kulttuuripääkaupungiksi osana kaupungin suurtapahtumatuotantoa. Suurtapahtumatyöryhmän vetäjänä minulla on ollut kunnia olla mahdollistamassa ja houkuttelemassa myös lukuisia muita urheilun- ja kulttuurin kansainvälisiä suurtapahtumia kaupunkiin. Suurtapahtumat edistävät työllisyyttä, kaupungin tunnettuutta ja kaupunkikulttuurin eri muotoja.

• Ammatillisen koulutuksen reformia on viety eteenpäin tavoitteena turvata nuorille vähenevistä rahoista huolimatta parhaat mahdolliset oppimisympäristöt. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun strategiatyö on aloitettu Tredun seudullisen ja valtakunnallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluista Tredussa ei lähdetty leikkaamaan säästöohjelmasta huolimatta ja uutta resurssia opiskelijahuollon palveluihin on saatu niin lukio- kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden avuksi.

• Hatanpään musiikkilukio sai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtakunnallisen erityistehtävän hakemuksemme pohjalta. Tämä on ensimmäinen lukio Tampereen seudulla, jolle erityistehtävästatus osoitetaan juurin musiikin alalta. Luovien alojen asema osana perusopetusta, toista astetta ja Tampere3:n käynnistämistä edellyttää muutoinkin aktiivista edunvalvontaa.

• Vetämäni työryhmä ratikan rakentamisen haittojen vähentämisestä elinkeinoelämälle valmistui. Työryhmä on ollut vaikean työn äärellä. Niin isosti ratikan rakentaminen tuntuu katukuvassa. Opastusta ja tiedottamista liikennejärjestelyistä on nyt lisätty, esteettömyyttä parannettu, pysäköinnin sujuvuutta erityisesti pysäköintilaitoksiin on edistetty ja julkista taidetta tuodaan katukuvaan.

• Nuorten Talo Ohjaamo on palvellut satoja nuoria tarjoten tukea ja apua koulunkäyntiin, työnhakuun ja asumiseen. Resurssia on saatu vuoden aikana vahvistettua eri rahoituslähteiden avulla. Ohjausryhmän puheenjohtajana olen saanut viedä konkreettisesti eteenpäin visiota tulevasta, entistä toimivammasta talosta, jossa jokainen nuori saisi tarvitsemansa avun.

Asuntopolitiikka on eri asumistarpeiden yhteensovittamista

 

Valtuutettu Kalle Kiili kirjoitti (AL 23.3.2018) Tampereen asuntotuotannosta ja päivityksen alla olevista asunto- ja maapolitiikan linjauksista. Kiilin mielestä rakennuttajat suosivat pieniä asuntoja perheasuntojen kustannuksella maksimoidakseen voittonsa, mikä vääristää asuntomarkkinoita. Jaan Kiilin huolen siitä, että meillä on aito haaste olla mahdollistamassa Tampereelle ja myös keskustan alueelle riittävän tilavia asuntoja perheille ilman, että asuntojen hinnat karkaavat tavoittamattomiin. Siksi onkin tärkeää, että kaupungin järjestämän tonttihaun kautta luovutuksessa suositaan perheasuntojen rakentajia ja näitä tontinluovutuksia on kohdennettava erityisesti niille alueille, joissa pienten asuntojen määrä on nyt korostunut. Näin varmistetaan sosiaalisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti tasapainoinen asuinalueiden kehittäminen.

Väestön pakenemista ympäristökuntiin en pidä kuitenkaan niin ilmeisenä kuin Kiili vuoden 2016 tilastojen pohjalta maalailee. Vuonna 2017 Tampereen kaupunkiseudun väestökasvu oli 4270 asukasta, joista jopa 3693 asukasta sijoittui Tampereelle. Muuttovirran kohti suurten kaupunkien keskustoja ennustetaan vain kiihtyvän. Markkinoilla on tulevaisuudessa todennäköisesti eniten kysyntää toimivan joukkoliikenteen varrelle ja palveluiden äärelle sijoittuvista perheasunnoista, joissa kohtaavat perheiden yksityisen tilan tarpeet sekä yhteisesti hyödynnettävissä olevat tilat, kuten piha-alueet, harrastetilat, saunatilat, pientaloasumisen ja kaupunkimaisen asumisen tarpeita yhdistäen. Kaupungit ja rakennusyhtiöt, jotka yhdistävät tuotannossaan nämä tekijät, toimivat asuntopolitiikan edelläkävijöinä.

Samanaikaisesti yksiöiden ja kaksioiden määrällinen kasvu on ollut erittäin tärkeää.  Noin puolet tamperelaisista kotitalouksista on yhden hengen talouksia, opiskelijoista eläkeläisiin. Riittävä pienten asuntojen määrä pitää asuntojen hinnat ja vuokratason kohtuullisena ja ennalta ehkäisee siten köyhyysloukkuja. Pienten asuntojen patoutunut kysyntä on nyt kiihtyneen asuntotuotannon myötä helpottanut ja pitänyt vuokratason nousun kohtuullisena.

Kiilin mielestä omistusasuntojen tuotanto pitäisi nyt nostaa nykyisestä 40-50 prosentista 50 prosenttiin. Tämä ehdoton määrittely saattaisi ohjata vähentämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tilanteessa, jossa Tampereen kaupungin haasteena on ollut turvata valtion kanssa solmitun MAL-sopimuksen mukainen riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne on onneksi merkittävästi korjaantumassa kasvaneen asuntotuotannon ja hyvän asemakaavavarannon vuoksi. Riittävä vuokra-asuntotarjonta edistää myös perheiden sijoittumista Tampereelle. Samanaikaisesti on ratkottava useiden erityisryhmien, kuten ikäihmisten, vammaisten ja päihdekuntoutujien asumistarpeita.

Kiili toivoo kirjoituksessaan valtuuston hyväksyntää maanarvolle. Kuntalaki edellyttää maan myynnin ja vuokrauksen markkinahintaisuutta, jota kaupunki todentaa teettämällä maan arvosta riippumattoman arvion. Arviota päivitetään säännöllisesti. Arvio on valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käytettävissä.

Anna-Kaisa Heinämäki

Apulaispormestari (vihr.)

Asunto- ja kiinteistölautakunnan pj.