17.7.2016 Aamulehdessä: Tampere lastenkulttuurin pääkaupungiksi

Tampereella on jo vuosia haluttu panostaa lastenkulttuuriin. Tämä näkyy kaupungissa monipuolisesti niin vapaa-aikapalveluissa kuin myös osana päivähoitoa, perusopetusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Haluammekin Tampereen profiloituvan lastenkulttuurin pääkaupungiksi, joka pitää yllä näitä vahvuuksiaan ja kehittää lapsille ja nuorille suunnattua kulttuurintarjontaa osana muuttuvaa maailmaa.

Lista nykyisistä vahvuuksistamme on yllättävän pitkä. Museoissamme on lukuisia lapsille sopivia näyttelyitä ja leikkitiloja. Ainutlaatuinen Tampereen taidemuseon kokoelmaan pohjautuva muumimuseo avautuu Tampere-taloon ensi keväänä tarjoten matkailulle ja eri-ikäisille kaupunkilaisille uuden yhteisen kaupungin olohuoneen. Tampere perinteisenä teatterikaupunkina tarjoaa vuosittain lukuisia korkeatasoisia lastenteatteriesityksiä ja koko kaupunkiseudulla on vankka jalansija lastenkirjallisuuden edistäjänä. Kaupunkimme laadukkaiden leikkipuistojen arvon ymmärtää oikeastaan vasta sitten, kun vastaavia etsii muista kaupungeista. Lisäksi laaja tapahtumatarjontamme tarjoaa paljon lapsille ja perheille, aina itsenäisyyspäivän juhlista kesän suurtapahtumiin.

Lue lisää...

Lastenkulttuurilla on Tampereella myös vahva pedagoginen merkitys. Lapset voivat harrastaa laaja-alaisesti musiikin, kuvataiteen ja käsityön opintoja. Tamperelainen kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari on ainutlaatuinen kokonaisuus valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Taidekaaren ansiosta esi- ja peruskoululainen lapsi pääse jokaisena kouluvuonna yhdelle vierailulle tamperelaiseen kulttuurikohteeseen ja yhteen työpajaan maksutta osana koulupäivää. Lukuvuonna 2015-2016 Taidekaareen osallistui 13 767 oppilasta. Taidekaaren myötä oppilaalla on mahdollisuus tutustua muun muassa museoihin, teatteriin, Tampere Filharmoniaan, Sirkukseen, tanssiteatteriin, kirjastoihin ja käsityökouluun. Taidekaaren opetusmenetelmät ovat toiminnallisia, jolloin syntyy mielekäs ja elämyksellinen kulttuurikokemus.

Ainutlaatuinen palvelu on myös lastenkulttuurikeskus Rulla, jossa päiväkotilapset vierailevat säännöllisesti. Rulla on myös perheiden suosiossa. Siellä vierailee vuosittain n. 23 000 lastenkulttuurin ystävää. Kulttuuri on jalkautunut kiinteästi myös osaksi neuvoloiden palvelua. Neuvoloista voidaan antaa kulttuurikohteisiin lähetteitä pienten lasten perheille. Vauvasirkus ja vauvojen värikylpy ovat tuoneet iloa moneen perheeseen ja sitä kautta vahvistaneet vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta.

Lastenkulttuurilla onkin vahva hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisen merkitys, mikä korostuu, kun perheiden taloudelliset mahdollisuudet panostaa vapaa-aikaan ovat varsin erilaiset. Lapsemme syntyvät digiaikaan, joka tarjoaa valtavat mahdollisuudet itsensä ja uudenlaisten kulttuurin muotojen kehittämiseen, mutta elämäntapojen muutos haastaa myös ajankäytön tavat. Ilman mielekkäitä kokemuksia, on uhka menettää teatterin, taiteen ja musiikin asema osana vapaa-ajanvieton tapoja.

Lastenkulttuurin aseman vahvistaminen on arvovalinta, joka edellyttää myös jatkossa palveluiden systemaattista kehittämistä. Lastenkulttuurin edistäminen osana kaupunkikuvaa on yksi tunnistettu kehittämisen kohde. Ideointia on syytä tehdä yhdessä koulujen oppilaskuntien ja Tampereen Lasten Parlamentin kanssa.

Lastenkulttuurilla on myös vahva elinkeinopoliittinen potentiaali. Tampereen kaupunki lastenkulttuurikaupunkina on syytä nostaa matkailumarkkinoinnin yhdeksi kärjeksi. Valtakunnallinen lastenkulttuurin tiedotuskeskus etsii sopivaa sijoittumispaikkaa. Tampere, keskeisen sijainnin lisäksi, tarjoaisi kulttuuriantinsa puolesta tähän oivallisen paikan. Ylipäätään toivomme saavamme mahdollisuuksia toimia valtakunnallisesti ja globaalisti merkittävien lastenkulttuurin muotojen ja uusien avausten kotipesänä.

Anna-Kaisa Heinämäki,
apulaispormestari, sivistys- ja elämänlaatupalvelut sekä osaamis- ja elinkeinopalvelut
Leena Kostiainen,
apulaispormestari, lasten ja nuorten palvelut