AL 15.6.2016: Työvoima- ja yrityspalvelut on keskitettävä yksiin käsiin

Kirjoitukseni Aamulehdessä 15.6.2016 pormestari Anna-Kaisa Ikosen kanssa Tampereen hakeutumisesta työllisyydenhoidon kokeilualueeksi.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteita muutetaan parhaillaan perustavanlaatuisella tavalla.  Taloudellisesti ja inhimillisesti tarkasteltuna yksi kriittinen kysymys liittyy työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Hallituksen linjauksen mukaisesti järjestämisvastuu työllisyydenhoidosta on siirtymässä maakunnille. Erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta suunniteltu työllisyydenhoidon malli pahimmillaan kuitenkin vain ylläpitää nykyiseen järjestelmään liittyviä ongelmia. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 6 miljardia euroa vuodessa. Tampereen kaupunkiseudulla summan on arvioitu olevan vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa.

Lue lisää...

Kuntien vastuu työllisyydenhoidosta ja työttömyyden kustannuksista on kasvanut viime vuosina merkittävästi, mutta toimivalta ja työvälineet ovat pääosin valtion TE-hallinnolla. Viime vuonna Tampere ja seutukunnat maksoivat työmarkkinatuen kuntaosuuksia yhteensä yli 38 milj. euroa. Tilanne on kuntien taloudenhallinnan kannalta kestämätön, kun taloudelliset vastuut lankeavat kunnille ilman mahdollisuutta vaikuttaa kuitenkaan riittävästi työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Kuntien ja valtion TE-hallinnon tiiviistä ja hyvästä yhteistyöstä huolimatta lainsäädännölliset ja hallinnolliset raja-aidat eivät mahdollista asiakaslähtöistä ja tehokasta toimintaa, vaan henkilöstöresursseja ja euroja kuluu hukkaan. Työhakija- ja työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta yhden luukun periaate ei toteudu, vaan tapahtuu pompottelua vastuutaholta toiselle ja viiveitä palvelun saamisessa.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovatkin esittäneet kaupunkiseutua työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilualueeksi, jossa kaupunkiseudulla olisi kokonaisvastuu työllisyyttä edistävistä palveluista. Kokeilussa otettaisiin hoidettavaksi Pirkanmaan TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut Tampereen kaupunkiseudun osalta kuntien tehtävien lisäksi. Osa TE-hallinnon resursseista siirrettäisiin kokeilun käyttöön ja työllistymistä edistävien uusien avauksien kokeilemiseksi säädettäisiin poikkeuslakeja.

Kokeilun kautta voitaisiin edistää nykyistä tehokkaammin työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Lisäksi tavoitteena olisi vahvistaa työnhakijoiden ammatillista osaamista ja mahdollistaa nykyistä tehokkaammin yrittäjyys työllistymispolkuna. Kokeilun ajaksi olisi tarkoituksenmukaista poistaa kymmeniä miljoonia kustantava työmarkkinatuen rahoitusvastuu kokeilualueen kunnilta. Vastaavasti kokeilualueella sitouduttaisiin osoittamaan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuutta vastaava summa työttömille suunnattujen palvelujen järjestämiseen.

Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia: laaja väestöpohja, oppilaitokset, yrittäjyysverkostot ja yhteistyöelimet, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy sekä tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kaupunkiseudulla on lisäksi pitkät perinteet työllisyydenhoidon yhteistyöstä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

Tampereen kaupungin ja valtion yhteinen kasvusopimus vuosille 2016-2018 tukee kokeilun tavoitteiden toteutumista koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostaman konsortion, Tampere3:n rakentuminen, luo erittäin merkittävän osaamispohjan alueen kehittymiselle ja alustan uusien innovaatioiden syntymiselle.  Viimeaikaiset elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset, erityisesti Microsoftin ilmoitus lakkauttaa Tampereen yksikkö, kasvattavat alueen työllisyyshaastetta entisestään. Tämä työllisyydenhoidon kokeilu ja rakennemuutoksen tuki olisi luontevaa ja ajankohtaista kytkeä yhteen.

Nykyinen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön tilanne edellyttäisi nyt Suomessa näitä rohkeita kokeiluja etsiä uusia tapoja. Kuntien ja erityisesti suuren kaupunkiseudun aito tahto monipuolisine vahvuuksineen pureutua tähän haasteeseen osana kaupunkiseudun elinvoiman turvaamista on asia, joka tulisi nähdä koko yhteiskuntaa palvelevana mahdollisuutena.

Tampereen elinvoima on rakentunut usean vahvan kortin varaan

Tampereen kaupunkia ja koko seutua kohtasi synkkä uutinen. Microsoft ajaa toimintonsa Tampereelta kokonaan alas. Takana ovat ajat, jolloin silloisesta Nokiasta tuloutuvat yhteisöverotuotot toivat vuodessa kymmeniä miljoonia euroja kaupungin kassaan ja vahvistivat siten kaupungin mahdollisuuksia palvella kuntalaisia.

Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä ja näin ei ole onneksi tehty. Monien kaupunkien elinvoimaisuuden kuolinisku on ollut koko elinkeinorakenteen tukeutuminen yhden elinvoimatekijän, tyypillisesti ison tehtaan varaan.  Tämä ei ole ollut eikä tule onneksi olemaan Tampereen kaupunkiseudun kohtalo. Tampereen ja kaupunkiseudun kokoluokka on tarpeeksi suuri ja elinvoimaisuuden kivijalat ovat tänä päivänä onneksi useamman kortin varassa.

Lue lisää...

Tulevan menestymisen keskeisimpinä kivijalkoina on useita tekijöitä, joista tällä hetkellä aivan keskeisiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, korkeakoulumme sekä kyky tehdä päätöksiä merkittävistä elinvoimahankkeista. Tampereen työttömyysprosentti on lähes 18, joka on aivan liian korkea. Hyvä uutinen kuitenkin on, että joukossa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Tämä houkuttelee myös yrityksiä investoimaan alueelle. Ilman uusia yrityksiä meillä ei synny uusia menestystarinoita paikkaamaan nyt koettuja takaiskuja. Tehokkaammalla piilotyöpaikkojen ja osaajien törmäyttämisellä voidaan tukea esimerkiksi viestintä- ja teknologiateollisuuden parista tulevien osaajien työllistymistä. Myös esimerkiksi Demolan ja Uuden Tehtaan kaltaiset innovaatiopajat ja yrittäjyyttä tukevat palvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, joissa voi kasvaa tulevaisuuden suurtyöllistäjät. Näitä kaupunki on tukenut taloudellisesti usean vuoden ajan.

Varsin byrokraattinen työllisyydenhoidon järjestelmämme ei vain tällä hetkellä tue riittävästi työttömien osaajien tukemista. Tampereen kaupunki ja seutukunnat ovatkin parhaillaan hakeutumassa työllisyydenhoidon kokeilualueeksi, jolloin valtion työllisyyshallinnon tehtävät ja tämän ohelle rakentunut kunnallinen työllisyydenhoito olisi keskitetty kokonaisuutena mahdollisimman paljon yksiin käsiin. Nyt kiperään tilanteeseen, jossa äkillinen rakennemuutos runtelee kaupunkia, myös valtion kohdennetut vastaantulot erityisesti viestintä- ja teknologia-alan työttömien tukemiseksi ovat tärkeitä.

Toinen kivijalkamme, korkeakoulut, ovat se paikka, jossa piilevät Nokian kaltaisten tarinoiden tulevaisuuden osaajat. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen yhdeksi korkeakouluksi Tampere3-hankkeen myötä on mahdollisuus profiloida korkeakouluistamme vetovoimainen ja kansainvälisesti tunnettu opetus- ja tutkimuskeskittymä. Tiedämme monen kansainvälisen yliopiston brändin kantavan pitkälle koko kaupungin imagoa luoden.    Siksi koko kaupunkiseudun elinvoiman kannalta on olennaista, miten Tampere3-hanke profiloi brändillään seutua tulevaisuudessa. Lähtökohdat ovat erinomaiset, kun lähes 40 000 korkeakouluopiskelijan kaupungissa perinteikkäät opinahjot lyövät vahvuutensa yhteen.

Monet ihmettelevät kaupungin kovaa investointitahtia. Areena, ratikka, Tampere3 ja keskustan voimakas kehittäminen ylipäätään, ovat tietoisia valintoja tehdä isosti ja rohkeasti ja luoda siten myös työpaikkoja. Tämä ei synny ilman poliittista tukea. Tampereen kaupungin moniportaista tilaaja-tuottaja –mallia ja pormestarimallia on toistuvasti haukuttu johtamisjärjestelmältään hankaliksi ja epäselviksi. Kritiikki ei ole aiheetonta, mutta kyky viedä isoja hankkeita systemaattisesti eteenpäin on ollut Tampereen selkeä vahvuus. Ilman vahvaa poliittista johtamisjärjestelmää, jossa mukana ollaan suurien hankkeiden starttiviivoilta asti, hankkeiden eteenpäin vienti olisi ollut todennäköisesti hitaampaa ja hankalampaa.

Joululahjavalinnoilla voi tukea paikallisuutta monella tapaa

Olen tämän syksyn aina tavannut lukuisia tamperelaisia kulttuuritahoja, joiden kanssa on käyty läpi mennyttä ja tulevaa vuotta. Viesti on monesta suunnasta melko samanlainen. Kysyntää kyllä on, mutta kävijöitä tarvittaisiin vielä enemmän teatteriin, konsertteihin ja tapahtumiin, erityisesti juuri nyt, kun valtion leikkaa ankaralla kädellään erilaisia tukia paikallisilta kulttuurilaitoksilta ja muilta vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoajilta.

Yli 17 prosentin työttömyystilanne ja taloudellinen epävarmuus ohjaa ihmisten kulutusvalintoja kuitenkin ahtaammaksi. Osalle lippujen hinnat ovat myös pysyvästi niin korkeat, että käynti perheen kanssa vaikkapa teatterissa on vain kaukainen haave. Sitten on niitä, joilla on taloudelliset mahdollisuudet nähdä ja kuluttaa, mutta vapaa-ajasta kilpailee moni muukin asia; työ, kotityöt, kotisohva, matkailu, harrastukset.  Tyypillistä on myös, että kuntalaiset ovat usein varsin ylpeitä oman kuntansa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista ja pitävät näitä elinvoimaisuuden ja tulevien sukupolvien kasvattamisen näkökulmasta erittäin tärkeinä. Omilla henkilökohtaisilla kulutusvalinnoilla ei kuitenkaan tueta erityisen aktiivisesti näitä palveluita tarjoavia tahoja.

Sama ongelma näyttäytyy olevan myös pienten, lähellä ihmisiä olevien yritysten menestyksessä. Erityisesti palvelualalle, kahviloita, ruokapuoteja, ravintoloita sekä kauneudenhoidon ja luovien alojen pienmyymälöitä on noussut muun muassa Tampereen keskustaan ilahduttavalla tahdilla. Samanaikaisesti ihmiset suuntaavat kuitenkin varsin tottuneesti isojen ketjujen metrihyllyille tekemään ostoksensa. Valinnoilla olisi kuitenkin väliä. On laskettu, että jos jokainen pirkanmaalainen laittaisi 10 euroa kuussa enemmän pirkanmaalaisiin tuotteisiin, saisimme Pirkanmaalle noin 1000 työpaikkaa lisää.
Näin joulun alla on loistava tilaisuus tehdä paikallista elinkeino- ja kulttuurielämää tukevia valintoja. Sen sijaan, että säntäilet ostamassa ne maailman toiselta puolella koneellisesti valmistetut sukat, lapaset tai yöpaidan joululahjaksi, mieti hetki, mitä voisit ostaa lähellä tehtynä. Tai entäpä, jos ylipäätään usein usein turhankin tavaran hamstraamisen ja lahjoittamisen sijaan ostaisit joululahjoiksi lahjakortit teatteriin, konserttiin, urheilupaikkaan tai hierojalle? Nämä kaikki eurot ovat elintärkeää suoraa tukea paikallisille toimijoille.

Itse olen pitänyt tästä tavasta myös siksi, että hyviä lahjoja löytyy tällä tavoin varsin eri-ikäisille ja helposti. Muistan viime vuonna ostaneeni jo ikääntyneille vanhemmilleni kymmenen kerran uintikortin uimahalliin ja vuosikortin museoon. Ystäväni lapselle hankin lahjakortin liikunnallisen harrastuksen pariin ja miehelleni ”illan rauhassa teatterissa”. Jos valitsisin itselleni joululahjan, ostaisin kotisiivousapuna ikkunanpesun tulevia kevätpäiviä ilahduttamaan.