Kirjoitukseni Aamulehdessä puurakentamisen hyödyistä

Puurakentamista lisäämällä voidaan saada uusia työpaikkoja ja helpotusta sisäilmaongelmiin. Puurakentaminen on myös osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kotimaista materiaalia ja osaamista ei pidä jättää hyödyntämättä.
Viimeisten vuosikymmenten aikana rakennetuissa julkisissa rakennuksissa, varsinkin kouluissa opettajat ja oppilaat valittavat väsymystä ja sairastelevat. Syyksi on usein osoittautunut home ja huono sisäilman laatu. Home riivaa terveyden lisäksi velkaantuneiden kuntien taloutta kun rakennusten sisäilmaongelmia joudutaan pikaisesti korjaamaan.

Lue lisää...

Näitä ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä panostamalla puurakentamiseen ja siihen sopiviin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Yhdistetään vanha tietotaito nykyajan vaatimuksiin. Perinteinen, rossipohjainen ja hirsirunkoinen talo on puurakentamisen aatelia. Hyvin hoidettuna hirsirunkoinen rakennus kestää satoja vuosia. Puu täyttää erinomaisesti hengittävyyden ja ilmanpitävyyden vaatimukset. Paloa hidastavilla ympäristöystävällisillä eristeillä myös puurakenteiden paloturvallisuutta voidaan huomattavasti parantaa. Nykyiset, tehdasvalmisteiset puuelementit sopivat hyvin niin asuintalojen kuin julkisten tilojen tuottamiseen.

Rakentamisen on arvioitu kuluttavan noin puolet luonnonvaroista. Merkittävä osa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kulutuksen painopistettä on siirrettävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin.
Kyse on myös saha- ja puutuoteteollisuuden elinvoimaisuudesta ja myös tuhansista uusista työpaikoista ja vientipotentiaalista. Meillä on pitkät perinteet metsäteollisuudessa, mutta alan on uusiuduttava paperiteollisuuden vähentyessä. Olemme jääneet puurakentamisen kehittämisessä jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa puukerrostalojen osuus uudisrakentamisessa kasvoi kymmenessä vuodessa yhdestä 15 prosenttiin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Julkiset rakennukset kuten koulut ja päiväkodit sekä kerrostaloasunnot ja niiden korjausrakentaminen ovat puurakentamiselle otollisia kohteita. Puuta voitaisiin käyttää myös lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosten rakentamisessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Kauniina luonnonvarana puu tekee ympäristöstä viihtyisän.

Rakentaminen on pitkävaikutteista toimintaa, mutta sen merkitys terveyteen ja turvallisuuteen välitön. Seuraavan hallituskauden aikana on raivattava turhia esteitä puurakentamisen tieltä ja alan kehittymiseen on investoitava. Toimenpiteitä tarvitaan myös paikallisesti. Kuntapäättäjien, kaavoittajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden on osattava tarttua tähän mahdollisuuteen, joka kasvaa ympärillämme.

Pitämäni ryhmäpuheenvuoro kaupungin tilinpäätöksestä 2013

Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Vuoden 2013 tilinpäätös käsittelee kuluvan valtuustokauden ensimmäistä vuotta. Tampere virtaa –kaupunkistrategiaa toteutettiin tuolloin viimeistä kertaa ja uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin. Toimintaa ohjasi osaltaan myös uusi pormestariohjelma. Näin tilipäätöksen yhteydessä on ilahduttavaa huomata, että vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääpiirteissään suunnitelmien mukaisesti. Kaikki hyvinvointipalveluiden tavoitteet saavutettiin vähintään osittain ja liikelaitosten tavoitteista vain yksi jäi saavuttamatta.

Lue lisää...

Tampereen kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut valtuustossa jatkuvan tarkkailun alla. Henkilöstömäärä oli viime vuoden lopulla 15 150 henkilöä sisältäen määräaikaiset työsuhteet. Henkilöstömäärä nousi vuodesta 2012, mutta sitä on selittänyt organisatoriset muutokset, erityisesti Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi. Samanaikaisesti huolestuttavalta kuulostavat henkilöstökulut kasvoivat 36,9 miljoonaa. Nousua selittää organisatoristen muutosten lisäksi muutokset eläkemaksuissa ja kunta-alan palkoissa.

Henkilöstömäärää ja henkilöstökustannuksia onkin arvioitava tarkasti kokonaisuutena ja laajasti, jotta voimme olla vakuuttuneita siitä, mitkä muutokset johtuvat meistä riippumattomista tekijöistä tai sellaisesta toiminnan tehostamisesta, joka tuottaa positiivisia vaikutuksia jatkoa ajatellen. Nyt voimassaoleva rekrytointikielto ehkäisee osaltaan henkilöstömäärän kasvua.

Ilahduttavaa on se, että sairauspoissaolojen kehitys on taittunut. Vuonna 2013 todettu 15.9 sairauspoissaolopäivää henkilövuotta kohden on kuitenkin vielä liikaa. Päivittäiseen esimiestyöhön, työn organisointiin ja eri riskiryhmien työssäjaksamiseen tukemiseen on panostettava edelleen  – suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Kaikki työhyvinvoinnin nimissä tehdyt toimet eivät myöskään ole tarkoituksenmukaisia. Vihreä valtuustoryhmä pitää muun muassa Tampereen Aterialla ollutta tapaa palkita työyhteisöä rahallisesti sairauspoissaolojen vähenemisestä arveluttavana, jopa haitallisena. Rahallisilla kannustimilla ei investoida ongelman ytimeen, työntekijöiden terveyteen ja toimintakykyyn. Pahimmassa tilanteessa rahallinen palkitsemisjärjestelmä johtaa työpaikalla ”sitkutteluun”, työkyvyttömyyden rajoilla.

Investointitarpeet ovat kovat. Toiminnan ja investointien välinen rahoitus onkin tilinpäätöksessä alijäämäinen. Vuonna 2013 vain 47 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella. Tämä on haaste omaisuuden hoidolle, kehittämiselle, myymiselle ja investointien priorisoinnille.

Tampereen kaupungin tilipäätös kuitenkin osoittaa, että investoinnit voivat samanaikaisesti edistää sekä ilmasto- ja energiasitoumuksia että lisätä kaupungin vetovoimaa. Muun muassa hybridibussien kulutussäästö on mainittu tilinpäätöksessä olevan kiistaton tosiasia. Logistiikan kuljetusohjauskeskuksen kautta toteutettujen matkojen yhdistelyn myötä säästettiin 337 000 ajokilometriä. Taloudellinen säästö ja ympäristöteko kulkevat tässäkin siis käsi kädessä.

Kaupunki on investoinut myös pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen, joka osaltaan edesauttaa kaupungin tehokkaampaa maankäyttöä. Lisäksi sähkölaitoksen puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö energiantuotannon polttoainekäytöstä kasvoi 19 prosenttiin ja Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt laskivat edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Ilmastositoumuksia edistävästä hyötyvoimalaitoksesta tehtiin investointipäätös viime vuonna. Kaiken tämän lisäksi tämän vaalikauden kärkihanke on ratikan määrätietoinen eteenpäin vienti.

Talousarviota muutettiin tuttuun tapaan myös vuoden 2013 aikana. Muutetun talousarvion toimintakate oli 19.8 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäisen talousarvion. Merkittävin poikkeama oli terveyden- ja toimintakyvyn palveluissa, jonka toimintakulut ylittyivät 13.6 miljoonalla eurolla. Tältä osin Tampereen kaupungilla on toiminnassaan merkittävä rakenteellinen ongelma. Asetelma on kestämätön.

Samanaikaisesti merkittävimmät ennalta ehkäisevät palvelut eivät edelleenkään toimi riittävällä volyymillä. Vuonna 2013 lastensuojelutarpeen selvityksistä 20 prosenttia ei ollut tehty kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kyse ei ole vain määräajoista, vaan koko lastensuojelun laadusta. Työhön on ehdittävä ja kyettävä paneutua ammattitaitoisesti. Me kaikki tiedämme, että eriarvoistuminen on kasvanut. Yhä useampi lapsi ja nuori voi hyvin, mutta pieni, sekin kasvava joukko on aiempaa moniongelmaisempi. Tämä näkyy myös konkreettisesti kaupunkimme katukuvassa. Pitkälle syrjäytyneitä, vakavasti päihdeongelmia nuoria on yhä enemmän. Työ tämän ongelman ennalta ehkäisemiksi alkaa usein siitä informaatiosta, jonka lastensuojelu joutuu ottamaan vastuulleen.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat noin 0.8 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Vastaavasti ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 1.5 milj. euroa talousarviota suurempina. Lasten ja nuorten ydinprosessi näyttää taloudellisista tunnusluvuistaan huolimatta osittain myös valoisalta. Juuri lasten ja nuorten palveluissa kuljettiin rakenteellisten muutosten osalta oikeaan suuntaan. Avoimen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä lisääntyi lähes 14 prosenttia. Myös päivähoitopaikkatakuun käyttäjien määrä lisääntyi.

Vielä katsaus työllisyyden hoitoon.  Ilahduttavaa on, että koulutustakuu on toiminut mutkattomasti. Sen sijaan nuorisotakuu ei ole edennyt niin hyvin kuin sen olisi pitänyt ja työttömyyden kasvu jatkuu. Tilinpäätöksen yhteydessä on syytä huomioida, että nuorisotakuun pienet määrärahat eivät yksinään ole tähän syy, vaan nuorisotakuun toteuttamisen valtakunnalliset rakenteet ontuvat.  Positiivista vastaavasti on se, että työllisyydenhoidon kokonaisuus on nyt keskitettyä. Yhden tilaajan malli työllisyydenhoidossa on selkeä. Kasvava työttömyys edellyttää kuitenkin työllisyydenhoidon palveluyksikön toiminnan tehostamista edelleen.

Avoin Tampere -hanke puolestaan on synnyttänyt uutta liiketoimintaa, mutta enemmän tarvitaan. Tredean asemaa on syytä terävöittää Tampereen näkökulmasta. Seudullisuus ei toimi niin hyvin kuin olemme toivoneet.

Tampereen Vihreä valtuustoryhmä osallistuu näillä saatesanoilla nyt käsillä olevan tilinpäätös 2013 asiakirjan käsittelyyn ja kiittää samalla selkeästä ja tarkkanäköisestä arviontikertomuksesta.

Valtuustossa pitämäni kaupunkistrategian ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kaupunkilaiset

Tampereen kaupunkistrategia (2025) on valmisteilla tilanteessa, jossa kaupungin talous on vakavasti epätasapainossa. Kaupunkistrategia antaa mahdollisuuden asettaa kaupungin kehittämiselle selkeitä päämääriä, joihin sitoudutaan seuraavien vuosien aikana. Taloudellisesti kestämättömässä tilanteessa on tehtävä aidosti valintoja. Vihreä valtuustoryhmä haluaa nostaa strategialuonnoksesta esille seuraavia huomioita ja kehittämisehdotuksia.

Suomalainen ja tamperelainen peruskoulujärjestelmä on laadukas. Uhkakuvat koulujen merkittävästä eriarvoistumisesta voivat olla toisinaan liioiteltuja, mutta uhka on silti aito ja ajankohtainen. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen on konkreettisimmillaan koulujen eriarvoistumiskehityksen torjumista. Tämän tulee olla myös kaupungin strateginen päämäärä. Laadukas koululaisten iltapäiväkerhotoiminta on turvattava tasapuolisesti koko kaupungissa. Koulujen oppiainekohtaiset painotukset ja kouluille suunnatut muut kohdennetut resurssit eivät saa asettaa peruskoulujamme eriarvoiseen asemaan. Tarpeen vaatiessa resursseja tulee kohdentaa niihin kouluihin, jossa lasten ja nuorten pahoinvointia esiintyy enemmän. Harrastusmahdollisuuksia on oltava tarjolla myös lähiöissä. Tesoman kehittäminen liikuntapalveluiden keskittymänä on hyvä esimerkki viime vuosien oikean suuntaisesta alueellisesta kehittämistyöstä.

Työttömyys on yksi syrjäytymisprosessin keskeinen tekijä. Tampereella työttömyystilanne on vakava ja se on huomioitu myös osana kaupunkistrategiaa. Ilman työtä on joka viides alle 25-vuotias nuori. Pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. On laajennettava sosiaalista yritystoimintaa ja vahvistettava entisestään oppilaitosten työelämäyhteyksiä. Kaupungin yrityksille tarjoama palveluseteli työllistämisen edistämiseksi on saatava täysimittaisesti käyttöön. Työllisyyden hoitopalveluita on vietävä kohti yhden luukun periaatetta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Erityisesti lapsiperheille kasautuva pitkäaikaistyöttömyys ylläpitää yli sukupolvien periytyvää syrjäytymistä. Kaikki indikaattorit osoittavat lapsiköyhyyden lisääntyneen. Vihreä valtuustoryhmä esittää ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtääviin tavoitteisiin mittareita, jotka nostavat esille taloudellisessa ahdingossa elävien perheiden tilanteen. Ne ansaitsevat paikkansa osana kaupunkistrategiaa.

Ilman tasapainoista taloutta ei ole tasapainoista kehitystä kohti strategisia päämääriämme. Juuri nyt on uskallettava investoida. Juuri nyt on uskallettava luoda työpaikkoja ja mahdollistaa aiempaa monipuolisempi elinkeinorakenteen kehittyminen. Tampereen kaupunki on yritysinnovaatioiden tukijana ja toimitila- ja tonttitarjonnan tarjoajana keskeisin toimija. Tampereen mahdollisuudet voivat olla tulevaisuudessa muun muassa cleantech -alassa. Poliittisessa päätöksenteossa on uskallettava investoida näihin uusin innovaatioihin.

Kansainvälisyys on tunnistettu strategialuonnoksessa osaksi elinvoimaa ja kilpailukykyä. Kansainvälisyys on myös monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemista. Mitä paremmin erilaisuutta ja erilaisia väestöryhmiä tamperelaisessa arjessa suvaitaan ja suvaitsevaisuuteen panostetaan myös strategisena painopisteenä, sitä vähemmän syntyy vastakkainasettelua, syrjintää ja konflikteja eri väestöryhmien välillä. Monikulttuurisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimuuden tukeminen on investointi tulevaisuuteen; turvalliseen ja demokraattiseen Tampereeseen, jossa ei esiinny syvää irrallisuutta yhteiskunnasta tai Tukholman tapahtumien kaltaisia levottomuuksia.

Toimiva organisaatio välittyy kaupunkilaisille sujuvina palveluina ja taloudellisesti kestävänä toimintana. Tampereen kaupungin henkilöstöllä on oltava mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä. On tarkasteltava, vastaavatko käytännön toimenkuvat henkilölle tarkoitettua tehtävää. On arvioitava kriittisesti, meneekö lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työaikaa kohtuuttomasti sellaiseen hallinnolliseen työhön, joka olisi korvattavissa organisaatiomuutoksin tai tietoteknisin järjestelyin. Sähköisten palveluiden kehittäminen onkin strategialuonnoksen keskeinen painopiste.

Terveyspalveluiden sähköinen ajanvarauspalvelu on konkreettinen esimerkki kehittämistyöstä, joka edistää toteutuessaan kaupunkilaisten palveluiden saatavuutta. Palvelusetelit ovat mahdollisuus tuottaa palveluita. Samalla on kuitenkin arvioitava palvelusetelijärjestelmän vaikutukset palveluiden saatavuuden, kokonaiskustannusten ja eriarvoistumisen ehkäisemisen näkökulmasta.

Kaupunkistrategialuonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tavoitteessa on oikeanlaista kunnianhimoa, mutta sen tulee näkyä konkreettisina tavoitteina ja tavoitteiden mitattavuutena. Tampereen hiilidioksidipäästöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana laskeneet 18 prosenttia. Näin ollen nykyinen 20 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä ollaan saavuttamassa varsin helposti.

Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään, että Tampereen kaupunkistrategiaan kirjataan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeksi nykyistä tavoiteasettelua kunnianhimoisemmat tavoitteet. Tampereen tavoittelema edelläkävijyys ilmaistopolitiikassa ei muutoin toteudu. Helsinki tiukensi jo päästövähennystavoitettaan mainittuun 30 prosenttiin.

Kaupunkiraitiotie on strategialuonnoksessa nimetty joukkoliikenteen kärkihankkeeksi. Kaupunkiraitiotien määrätietoinen ja joutuisa eteenpäin vieminen on ensisijainen tavoite Vihreälle valtuustoryhmälle. Kaupunkiraitiotie on ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen investointi Tampereen kaupunkikehitykseen. Kaupunkiraitiotie mahdollistaa eri väestöryhmille sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumistavan. Se lisää myös kaupungin ja sen keskustan vetovoimaa. Laadukas ja toimiva julkinen liikenne haastaa myös yksityisautoilun nykyisen kulkutapaosuuden.

 Vetovoimainen, sujuva ja lähestyttävä kaupunki on myös esteetön. Tämä korostuu entisestään, kun ikääntyneen väestön määrä lisääntyy. Esteettömyydestä ei ole mainintaa nyt käsillä olevassa strategialuonnoksessa, mutta sen tunnistaminen on tärkeä osa kestävää kaupunkisuunnittelua.

Vihreä valtuustoryhmä kiittää tähänastista strategian laatimisprosessia. Mahdollisuus työstää ryhmissä kesän aikana strategian painotuksia, tavoitteita ja mittaristoa on kuitenkin vielä äärimmäisen tärkeä vaihe. Onhan kyse asiakirjasta, joka suuntaa työtämme vuosia eteenpäin. Niin kuin puheen alussa totesimme, nyt on kyse valinnoista.