Tampere tapahtumakaupunkina on tärkeä menestystekijämme

Juttelin hiljattain erään Keski-Suomesta kotoisin olevan ystäväni kanssa. Kyselin syitä siihen, miksi hän oli pari vuotta sitten muuttanut töihin Tampereelle. Hän luetteli monia syitä – tietysti kiinnostavan työpaikan, lyhyet välimatkat, kaupungin sopivan koon ja hyvät palvelut. Loppukaneettina hän lausahti, ”Niin, ja täällä tapahtuu.”

Jäimme pohdiskelemaan tapahtumien merkitystä. Tampereella on vuosittain kymmeniä suuria tapahtumia kuten festareita ja urheilun arvokilpailuja, ja satoja pienempiä tapahtumia. Jos lasketaan mukaan konsertit, teatteriesitykset, yleisöluennot ja ottelut, menoja on vuodessa tuhansia. Monet näistä ovat myös ilmaisia.

Runsas tarjonta tekee kaupungista eloisan ja se näkyy ulospäin. Kansainvälisen tason tapahtumat, kuten Teatterikesä, Tampere Film Festival ja tänä vuonna esimerkiksi Nuorten Suunnistuksen MM-kisat tekevät kaupunkia tunnetuksi myös ulkomailla. Joka vuosi kaupungissa on lisäksi kansainvälisiä kongresseja ja ammattilaistapahtumia, jotka rakentavat Tampereen mainetta yksittäisillä tieteen ja teollisuuden aloilla. Näissä tapahtumissa syntyy kohtaamisia, jotka poikivat yrityssuhteita, tieteellistä yhteistyötä ja innovaatioita.

Lue lisää...

Tapahtumat työllistävät suuren joukon tamperelaisia

Kaiken tämän rahallinen arvo on kiistaton. Ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset tapahtuma- ja kongressikävijät jättävät kaupunkiin keskimäärin 94 – 1625 €. Tämä raha menee pääsylippuihin ja osallistumismaksuihin, majoitukseen, liikkumiseen, syömiseen, ostoksiin ja muuhun ohjelmaan. Kyse on vuositasolla kaupungin talousalueella kymmenistä miljoonista euroista. Lisäksi tapahtumia järjestävät organisaatiot työllistävät Tampereella suoraan tai välillisesti satoja ihmisiä taiteentekijöistä tuottajiin, ääniteknikoista vahtimestareihin, siivoojista markkinointiasiantuntijoihin. Keskustelu yleisönosaston palstoilla kulminoituukin herkästi vain suurimpien tapahtumien negatiivisiin puoliin, kuten häiriöön ja meluun. Vähättelemättä näitä ongelmia kaupungin saamat hyödyt jäävät milestäni liian vähälle huomiolle.

Näiden kaikkien vaikutusten takia pidän erittäin tärkeänä, että tapahtumien järjestämistä kaupungissamme tuetaan edelleen vahvasti. Kaupunkiorganisaatio voi omalta osaltaan edesauttaa tapahtumien viihtymistä Tampereella ainakin seuraavilla tavoilla: huomioimalla tapahtumajärjestämisen näkökulman yleisiä alueita rakennettaessa tai peruskorjatessa, sujuvoittamalla lupien ja ilmoitusten tekemistä, jakamalla tietoa tapahtumista entistä paremmin, tarjoamalla asiantuntevia neuvontapalveluita ja markkinoimalla tapahtumia tehokkaasti.

Tampereen positiivinen brändi on perustunut monelle perinteiselle ja kotoisalle teemalle, kuten jääkiekolle, manserockille ja mustamakkaralle. Näissä ei ole mitään vikaa, mutta nämä elementit yhdistettynä laajempaan ja hieman tuoreempaan brändiin Tampereesta sujuvana, välittömänä ja juuri tapahtumarikkaana kaupunkina, antaa Tampereelle tärkeän suunnan. Tämä kaupungin tulevaisuuden brändin rakentaminen ja tapahtumakaupungin maineen vaaliminen on keskeinen osa kaupunkimme menestystä kuntien välisessä ”vetovoimakilpailussa”.

AL 15.6.2016: Työvoima- ja yrityspalvelut on keskitettävä yksiin käsiin

Kirjoitukseni Aamulehdessä 15.6.2016 pormestari Anna-Kaisa Ikosen kanssa Tampereen hakeutumisesta työllisyydenhoidon kokeilualueeksi.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteita muutetaan parhaillaan perustavanlaatuisella tavalla.  Taloudellisesti ja inhimillisesti tarkasteltuna yksi kriittinen kysymys liittyy työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Hallituksen linjauksen mukaisesti järjestämisvastuu työllisyydenhoidosta on siirtymässä maakunnille. Erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta suunniteltu työllisyydenhoidon malli pahimmillaan kuitenkin vain ylläpitää nykyiseen järjestelmään liittyviä ongelmia. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 6 miljardia euroa vuodessa. Tampereen kaupunkiseudulla summan on arvioitu olevan vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa.

Lue lisää...

Kuntien vastuu työllisyydenhoidosta ja työttömyyden kustannuksista on kasvanut viime vuosina merkittävästi, mutta toimivalta ja työvälineet ovat pääosin valtion TE-hallinnolla. Viime vuonna Tampere ja seutukunnat maksoivat työmarkkinatuen kuntaosuuksia yhteensä yli 38 milj. euroa. Tilanne on kuntien taloudenhallinnan kannalta kestämätön, kun taloudelliset vastuut lankeavat kunnille ilman mahdollisuutta vaikuttaa kuitenkaan riittävästi työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Kuntien ja valtion TE-hallinnon tiiviistä ja hyvästä yhteistyöstä huolimatta lainsäädännölliset ja hallinnolliset raja-aidat eivät mahdollista asiakaslähtöistä ja tehokasta toimintaa, vaan henkilöstöresursseja ja euroja kuluu hukkaan. Työhakija- ja työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta yhden luukun periaate ei toteudu, vaan tapahtuu pompottelua vastuutaholta toiselle ja viiveitä palvelun saamisessa.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovatkin esittäneet kaupunkiseutua työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilualueeksi, jossa kaupunkiseudulla olisi kokonaisvastuu työllisyyttä edistävistä palveluista. Kokeilussa otettaisiin hoidettavaksi Pirkanmaan TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut Tampereen kaupunkiseudun osalta kuntien tehtävien lisäksi. Osa TE-hallinnon resursseista siirrettäisiin kokeilun käyttöön ja työllistymistä edistävien uusien avauksien kokeilemiseksi säädettäisiin poikkeuslakeja.

Kokeilun kautta voitaisiin edistää nykyistä tehokkaammin työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Lisäksi tavoitteena olisi vahvistaa työnhakijoiden ammatillista osaamista ja mahdollistaa nykyistä tehokkaammin yrittäjyys työllistymispolkuna. Kokeilun ajaksi olisi tarkoituksenmukaista poistaa kymmeniä miljoonia kustantava työmarkkinatuen rahoitusvastuu kokeilualueen kunnilta. Vastaavasti kokeilualueella sitouduttaisiin osoittamaan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuutta vastaava summa työttömille suunnattujen palvelujen järjestämiseen.

Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia: laaja väestöpohja, oppilaitokset, yrittäjyysverkostot ja yhteistyöelimet, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy sekä tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kaupunkiseudulla on lisäksi pitkät perinteet työllisyydenhoidon yhteistyöstä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

Tampereen kaupungin ja valtion yhteinen kasvusopimus vuosille 2016-2018 tukee kokeilun tavoitteiden toteutumista koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostaman konsortion, Tampere3:n rakentuminen, luo erittäin merkittävän osaamispohjan alueen kehittymiselle ja alustan uusien innovaatioiden syntymiselle.  Viimeaikaiset elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset, erityisesti Microsoftin ilmoitus lakkauttaa Tampereen yksikkö, kasvattavat alueen työllisyyshaastetta entisestään. Tämä työllisyydenhoidon kokeilu ja rakennemuutoksen tuki olisi luontevaa ja ajankohtaista kytkeä yhteen.

Nykyinen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön tilanne edellyttäisi nyt Suomessa näitä rohkeita kokeiluja etsiä uusia tapoja. Kuntien ja erityisesti suuren kaupunkiseudun aito tahto monipuolisine vahvuuksineen pureutua tähän haasteeseen osana kaupunkiseudun elinvoiman turvaamista on asia, joka tulisi nähdä koko yhteiskuntaa palvelevana mahdollisuutena.

Tampereen elinvoima on rakentunut usean vahvan kortin varaan

Tampereen kaupunkia ja koko seutua kohtasi synkkä uutinen. Microsoft ajaa toimintonsa Tampereelta kokonaan alas. Takana ovat ajat, jolloin silloisesta Nokiasta tuloutuvat yhteisöverotuotot toivat vuodessa kymmeniä miljoonia euroja kaupungin kassaan ja vahvistivat siten kaupungin mahdollisuuksia palvella kuntalaisia.

Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä ja näin ei ole onneksi tehty. Monien kaupunkien elinvoimaisuuden kuolinisku on ollut koko elinkeinorakenteen tukeutuminen yhden elinvoimatekijän, tyypillisesti ison tehtaan varaan.  Tämä ei ole ollut eikä tule onneksi olemaan Tampereen kaupunkiseudun kohtalo. Tampereen ja kaupunkiseudun kokoluokka on tarpeeksi suuri ja elinvoimaisuuden kivijalat ovat tänä päivänä onneksi useamman kortin varassa.

Lue lisää...

Tulevan menestymisen keskeisimpinä kivijalkoina on useita tekijöitä, joista tällä hetkellä aivan keskeisiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, korkeakoulumme sekä kyky tehdä päätöksiä merkittävistä elinvoimahankkeista. Tampereen työttömyysprosentti on lähes 18, joka on aivan liian korkea. Hyvä uutinen kuitenkin on, että joukossa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Tämä houkuttelee myös yrityksiä investoimaan alueelle. Ilman uusia yrityksiä meillä ei synny uusia menestystarinoita paikkaamaan nyt koettuja takaiskuja. Tehokkaammalla piilotyöpaikkojen ja osaajien törmäyttämisellä voidaan tukea esimerkiksi viestintä- ja teknologiateollisuuden parista tulevien osaajien työllistymistä. Myös esimerkiksi Demolan ja Uuden Tehtaan kaltaiset innovaatiopajat ja yrittäjyyttä tukevat palvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, joissa voi kasvaa tulevaisuuden suurtyöllistäjät. Näitä kaupunki on tukenut taloudellisesti usean vuoden ajan.

Varsin byrokraattinen työllisyydenhoidon järjestelmämme ei vain tällä hetkellä tue riittävästi työttömien osaajien tukemista. Tampereen kaupunki ja seutukunnat ovatkin parhaillaan hakeutumassa työllisyydenhoidon kokeilualueeksi, jolloin valtion työllisyyshallinnon tehtävät ja tämän ohelle rakentunut kunnallinen työllisyydenhoito olisi keskitetty kokonaisuutena mahdollisimman paljon yksiin käsiin. Nyt kiperään tilanteeseen, jossa äkillinen rakennemuutos runtelee kaupunkia, myös valtion kohdennetut vastaantulot erityisesti viestintä- ja teknologia-alan työttömien tukemiseksi ovat tärkeitä.

Toinen kivijalkamme, korkeakoulut, ovat se paikka, jossa piilevät Nokian kaltaisten tarinoiden tulevaisuuden osaajat. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen yhdeksi korkeakouluksi Tampere3-hankkeen myötä on mahdollisuus profiloida korkeakouluistamme vetovoimainen ja kansainvälisesti tunnettu opetus- ja tutkimuskeskittymä. Tiedämme monen kansainvälisen yliopiston brändin kantavan pitkälle koko kaupungin imagoa luoden.    Siksi koko kaupunkiseudun elinvoiman kannalta on olennaista, miten Tampere3-hanke profiloi brändillään seutua tulevaisuudessa. Lähtökohdat ovat erinomaiset, kun lähes 40 000 korkeakouluopiskelijan kaupungissa perinteikkäät opinahjot lyövät vahvuutensa yhteen.

Monet ihmettelevät kaupungin kovaa investointitahtia. Areena, ratikka, Tampere3 ja keskustan voimakas kehittäminen ylipäätään, ovat tietoisia valintoja tehdä isosti ja rohkeasti ja luoda siten myös työpaikkoja. Tämä ei synny ilman poliittista tukea. Tampereen kaupungin moniportaista tilaaja-tuottaja –mallia ja pormestarimallia on toistuvasti haukuttu johtamisjärjestelmältään hankaliksi ja epäselviksi. Kritiikki ei ole aiheetonta, mutta kyky viedä isoja hankkeita systemaattisesti eteenpäin on ollut Tampereen selkeä vahvuus. Ilman vahvaa poliittista johtamisjärjestelmää, jossa mukana ollaan suurien hankkeiden starttiviivoilta asti, hankkeiden eteenpäin vienti olisi ollut todennäköisesti hitaampaa ja hankalampaa.

Valtuustossa pitämäni kaupunkistrategian ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kaupunkilaiset

Tampereen kaupunkistrategia (2025) on valmisteilla tilanteessa, jossa kaupungin talous on vakavasti epätasapainossa. Kaupunkistrategia antaa mahdollisuuden asettaa kaupungin kehittämiselle selkeitä päämääriä, joihin sitoudutaan seuraavien vuosien aikana. Taloudellisesti kestämättömässä tilanteessa on tehtävä aidosti valintoja. Vihreä valtuustoryhmä haluaa nostaa strategialuonnoksesta esille seuraavia huomioita ja kehittämisehdotuksia.

Suomalainen ja tamperelainen peruskoulujärjestelmä on laadukas. Uhkakuvat koulujen merkittävästä eriarvoistumisesta voivat olla toisinaan liioiteltuja, mutta uhka on silti aito ja ajankohtainen. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen on konkreettisimmillaan koulujen eriarvoistumiskehityksen torjumista. Tämän tulee olla myös kaupungin strateginen päämäärä. Laadukas koululaisten iltapäiväkerhotoiminta on turvattava tasapuolisesti koko kaupungissa. Koulujen oppiainekohtaiset painotukset ja kouluille suunnatut muut kohdennetut resurssit eivät saa asettaa peruskoulujamme eriarvoiseen asemaan. Tarpeen vaatiessa resursseja tulee kohdentaa niihin kouluihin, jossa lasten ja nuorten pahoinvointia esiintyy enemmän. Harrastusmahdollisuuksia on oltava tarjolla myös lähiöissä. Tesoman kehittäminen liikuntapalveluiden keskittymänä on hyvä esimerkki viime vuosien oikean suuntaisesta alueellisesta kehittämistyöstä.

Työttömyys on yksi syrjäytymisprosessin keskeinen tekijä. Tampereella työttömyystilanne on vakava ja se on huomioitu myös osana kaupunkistrategiaa. Ilman työtä on joka viides alle 25-vuotias nuori. Pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. On laajennettava sosiaalista yritystoimintaa ja vahvistettava entisestään oppilaitosten työelämäyhteyksiä. Kaupungin yrityksille tarjoama palveluseteli työllistämisen edistämiseksi on saatava täysimittaisesti käyttöön. Työllisyyden hoitopalveluita on vietävä kohti yhden luukun periaatetta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Erityisesti lapsiperheille kasautuva pitkäaikaistyöttömyys ylläpitää yli sukupolvien periytyvää syrjäytymistä. Kaikki indikaattorit osoittavat lapsiköyhyyden lisääntyneen. Vihreä valtuustoryhmä esittää ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtääviin tavoitteisiin mittareita, jotka nostavat esille taloudellisessa ahdingossa elävien perheiden tilanteen. Ne ansaitsevat paikkansa osana kaupunkistrategiaa.

Ilman tasapainoista taloutta ei ole tasapainoista kehitystä kohti strategisia päämääriämme. Juuri nyt on uskallettava investoida. Juuri nyt on uskallettava luoda työpaikkoja ja mahdollistaa aiempaa monipuolisempi elinkeinorakenteen kehittyminen. Tampereen kaupunki on yritysinnovaatioiden tukijana ja toimitila- ja tonttitarjonnan tarjoajana keskeisin toimija. Tampereen mahdollisuudet voivat olla tulevaisuudessa muun muassa cleantech -alassa. Poliittisessa päätöksenteossa on uskallettava investoida näihin uusin innovaatioihin.

Kansainvälisyys on tunnistettu strategialuonnoksessa osaksi elinvoimaa ja kilpailukykyä. Kansainvälisyys on myös monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemista. Mitä paremmin erilaisuutta ja erilaisia väestöryhmiä tamperelaisessa arjessa suvaitaan ja suvaitsevaisuuteen panostetaan myös strategisena painopisteenä, sitä vähemmän syntyy vastakkainasettelua, syrjintää ja konflikteja eri väestöryhmien välillä. Monikulttuurisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimuuden tukeminen on investointi tulevaisuuteen; turvalliseen ja demokraattiseen Tampereeseen, jossa ei esiinny syvää irrallisuutta yhteiskunnasta tai Tukholman tapahtumien kaltaisia levottomuuksia.

Toimiva organisaatio välittyy kaupunkilaisille sujuvina palveluina ja taloudellisesti kestävänä toimintana. Tampereen kaupungin henkilöstöllä on oltava mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä. On tarkasteltava, vastaavatko käytännön toimenkuvat henkilölle tarkoitettua tehtävää. On arvioitava kriittisesti, meneekö lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työaikaa kohtuuttomasti sellaiseen hallinnolliseen työhön, joka olisi korvattavissa organisaatiomuutoksin tai tietoteknisin järjestelyin. Sähköisten palveluiden kehittäminen onkin strategialuonnoksen keskeinen painopiste.

Terveyspalveluiden sähköinen ajanvarauspalvelu on konkreettinen esimerkki kehittämistyöstä, joka edistää toteutuessaan kaupunkilaisten palveluiden saatavuutta. Palvelusetelit ovat mahdollisuus tuottaa palveluita. Samalla on kuitenkin arvioitava palvelusetelijärjestelmän vaikutukset palveluiden saatavuuden, kokonaiskustannusten ja eriarvoistumisen ehkäisemisen näkökulmasta.

Kaupunkistrategialuonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tavoitteessa on oikeanlaista kunnianhimoa, mutta sen tulee näkyä konkreettisina tavoitteina ja tavoitteiden mitattavuutena. Tampereen hiilidioksidipäästöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana laskeneet 18 prosenttia. Näin ollen nykyinen 20 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä ollaan saavuttamassa varsin helposti.

Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään, että Tampereen kaupunkistrategiaan kirjataan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeksi nykyistä tavoiteasettelua kunnianhimoisemmat tavoitteet. Tampereen tavoittelema edelläkävijyys ilmaistopolitiikassa ei muutoin toteudu. Helsinki tiukensi jo päästövähennystavoitettaan mainittuun 30 prosenttiin.

Kaupunkiraitiotie on strategialuonnoksessa nimetty joukkoliikenteen kärkihankkeeksi. Kaupunkiraitiotien määrätietoinen ja joutuisa eteenpäin vieminen on ensisijainen tavoite Vihreälle valtuustoryhmälle. Kaupunkiraitiotie on ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen investointi Tampereen kaupunkikehitykseen. Kaupunkiraitiotie mahdollistaa eri väestöryhmille sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumistavan. Se lisää myös kaupungin ja sen keskustan vetovoimaa. Laadukas ja toimiva julkinen liikenne haastaa myös yksityisautoilun nykyisen kulkutapaosuuden.

 Vetovoimainen, sujuva ja lähestyttävä kaupunki on myös esteetön. Tämä korostuu entisestään, kun ikääntyneen väestön määrä lisääntyy. Esteettömyydestä ei ole mainintaa nyt käsillä olevassa strategialuonnoksessa, mutta sen tunnistaminen on tärkeä osa kestävää kaupunkisuunnittelua.

Vihreä valtuustoryhmä kiittää tähänastista strategian laatimisprosessia. Mahdollisuus työstää ryhmissä kesän aikana strategian painotuksia, tavoitteita ja mittaristoa on kuitenkin vielä äärimmäisen tärkeä vaihe. Onhan kyse asiakirjasta, joka suuntaa työtämme vuosia eteenpäin. Niin kuin puheen alussa totesimme, nyt on kyse valinnoista.