Kirjoituksemme Aamulehdessä: Turvakotien hyvä toiminta on sivistysvaltion mitta

Suomessa ei ole ollut aiemmin lainsäädäntöä lähisuhdeväkivallan uhrin turvakotipalveluista. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan kuitenkin niin sanottu turvakotilaki. Lain tarkoituksena on varmistaa, että turvakotipalvelu olisi jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta ympärivuorokautisesti. Lain voimaantuloon liittyy puolen vuoden siirtymäaika. Sopimuksia turvakotipalveluja tuottavien kanssa ei ehditty tekemään heti vuoden alusta.

Lue lisää...

Tällä hetkellä suurin osa turvakodeista on järjestön ylläpitämiä ja kuntien ostamien turvakotipalvelujen määrä on vaihdellut vuosittain ja paikkakunnittain. Karu totuus onkin, että ostettujen turvakotipalveluiden määrä on ollut riippuvaista kunnan taloudellisesta tilanteesta. Turvakodit ovat olleet erityisesti lastensuojelun ytimessä. Suurin osa turvakodin asiakkaista on vanhempia lapsineen. Vuonna 2013 Ensi- ja turvakotien liitto ry:n 12 turva-kodissa oli asiakkaita yhteensä 2 154, joista lapsia vähän yli puolet. Samana vuonna Tampereen ensi- ja turvakodissa oli historiansa kiireisin vuosi, asiakkaita yhteensä 367 ja asiakasvuorokausia 8542.

Lakisääteiset turvakotipalvelut ja tavoite ohjata varat toimintaan valtion varoista on kunnianhimoinen ja äärimmäisen tärkeä. Huoli rahoituksen riittävyydestä on kuitenkin suuri. Euroopan neuvoston suositusten mukaan 10 000 asukasta kohden tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Suomessa tämä edellyttäisi noin 530 paikkaa, kun niitä on 120. Vastaavasti Tampereella pitäisi olla 22 ja Pirkanmaalla 50 perhepaikkaa, kun tällä hetkellä alueen ainoassa Tampereen turvakodissa on vain 7 perhepaikkaa. Jo siis pelkästään turvakotipaikkojen määrää pitäisi lisätä tuntuvasti, jotta Suomi täyttää kansainväliset velvoitteet.

Sen lisäksi, että valtion tulee varmistaa turvakotien rahoitus, on turvakotien varsinaisessa toiminnassa merkittäviä kehittämisen tarpeita. Joka neljännen asiakkaan äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Haasteena onkin, miten tarjota jatkossa yhä tehokkaammin palveluita mahdollisille kunniaväkivallan uhreille ja vihan tai vainon kohteeksi joutuneille. Turvakotien asiakasryhmissä aliedustettuna ovat tällä hetkellä myös ikäihmiset ja vammaiset, vaikka juuri näiden väestöryhmien tiedetään kokevan keskimääräistä enemmän väkivaltaa läheistensä taholta.

Turvakodeissa on myös suuri huoli miten jatkossa tehdään perheväkivaltatyötä. Turvakodeista ei saa tulla vain akuuttia kriisityötä tekeviä lyhytaikaisia sijoituspaikkoja. Turvakotien tärkein työ on auttaa perheitä katkaisemaan väkivallan kierre ja antaa aikaa, etenkin lapsille, kertoa mitä on tapahtunut ja etsiä ratkaisuja elää ilman väkivaltaa ja sen uhkaa.

Turvakotipaikkojen määrän tuntuva kasvattaminen, eri väestöryhmien kattavampi huomioiminen ja väkivaltatyön turvaaminen ovat nyt lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ytimessä. Tämä vaatii valtion taholta riittävän resursoinnin. Muutoin käy niin, että uudistamme nykyiset palvelut ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Taka-askeleita ei ole varaa ottaa.

Maria Länsiö, Tampereen ensi- ja turvakotin ry:n toiminnanjohtaja

Anna-Kaisa Heinämäki, kaupunginvaltuutettu, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen