Kirjoitukseni Aamulehdessä puurakentamisen hyödyistä

Puurakentamista lisäämällä voidaan saada uusia työpaikkoja ja helpotusta sisäilmaongelmiin. Puurakentaminen on myös osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kotimaista materiaalia ja osaamista ei pidä jättää hyödyntämättä.
Viimeisten vuosikymmenten aikana rakennetuissa julkisissa rakennuksissa, varsinkin kouluissa opettajat ja oppilaat valittavat väsymystä ja sairastelevat. Syyksi on usein osoittautunut home ja huono sisäilman laatu. Home riivaa terveyden lisäksi velkaantuneiden kuntien taloutta kun rakennusten sisäilmaongelmia joudutaan pikaisesti korjaamaan.

Lue lisää...

Näitä ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä panostamalla puurakentamiseen ja siihen sopiviin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Yhdistetään vanha tietotaito nykyajan vaatimuksiin. Perinteinen, rossipohjainen ja hirsirunkoinen talo on puurakentamisen aatelia. Hyvin hoidettuna hirsirunkoinen rakennus kestää satoja vuosia. Puu täyttää erinomaisesti hengittävyyden ja ilmanpitävyyden vaatimukset. Paloa hidastavilla ympäristöystävällisillä eristeillä myös puurakenteiden paloturvallisuutta voidaan huomattavasti parantaa. Nykyiset, tehdasvalmisteiset puuelementit sopivat hyvin niin asuintalojen kuin julkisten tilojen tuottamiseen.

Rakentamisen on arvioitu kuluttavan noin puolet luonnonvaroista. Merkittävä osa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kulutuksen painopistettä on siirrettävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin.
Kyse on myös saha- ja puutuoteteollisuuden elinvoimaisuudesta ja myös tuhansista uusista työpaikoista ja vientipotentiaalista. Meillä on pitkät perinteet metsäteollisuudessa, mutta alan on uusiuduttava paperiteollisuuden vähentyessä. Olemme jääneet puurakentamisen kehittämisessä jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa puukerrostalojen osuus uudisrakentamisessa kasvoi kymmenessä vuodessa yhdestä 15 prosenttiin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Julkiset rakennukset kuten koulut ja päiväkodit sekä kerrostaloasunnot ja niiden korjausrakentaminen ovat puurakentamiselle otollisia kohteita. Puuta voitaisiin käyttää myös lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosten rakentamisessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Kauniina luonnonvarana puu tekee ympäristöstä viihtyisän.

Rakentaminen on pitkävaikutteista toimintaa, mutta sen merkitys terveyteen ja turvallisuuteen välitön. Seuraavan hallituskauden aikana on raivattava turhia esteitä puurakentamisen tieltä ja alan kehittymiseen on investoitava. Toimenpiteitä tarvitaan myös paikallisesti. Kuntapäättäjien, kaavoittajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden on osattava tarttua tähän mahdollisuuteen, joka kasvaa ympärillämme.

Viikkoliikuntaetu olisi nykypäivää

Hiljattain on keskusteltu Tampereen Aterian henkilöstön rahallisesta palkitsemisesta, jos yksikössä pystytään vähentämään sairaslomia. Palkitsemisjärjestelmää on arvosteltu toimimattomaksi, jopa epäeettiseksi. Työntekijät tulevat tällöin herkästi sairaana töihin tartuttamaan muita ja työntekijöiden terveydelliset lähtökohdat ovat jo alun perin niin erilaisia, että työntekijät tavoittelevat pientä rahallista lisäbonusta varsin erilaisista lähtökohdista käsin.

Itsekin näen rahallisessa kannustinjärjestelmässä näitä lukuisia heikkouksia. Mielestäni rahallisilla kannustimilla ei myöskään investoida ongelman ytimeen, työntekijöiden terveyteen ja toimintakykyyn, Pahimmassa tilanteessa järjestelmä johtaa työpaikalla ”sitkutteluun” työkyvyttömyyden rajoilla.

Jätin viime valtuustokaudella valtuustoaloitteen lukuisten muiden valtuutettujen allekirjoittamana Tampereen kaupungin työntekijöiden liikkumisen edistämiseen liittyen. Esitin kaupungin työntekijöille mahdollisuutta harrastaa työajalla 1-2 tuntia viikossa liikuntaa. Esitin, että viikkoliikuntahetki alkaa ja loppuu työpaikalta. Liikuntahetki voi olla vapaavalintainen, esimerkiksi lenkki tai piipahdus läheisellä kuntosalilla. Viikkoliikuntahetki sallitaan, jos työtehtävät sen sallivat. Päivittäisjohtamisessa varmistetaan, että viikkoliikunta on sovitettavissa työnteon rytmiin.

Valtuustoaloite ei johtanut toimenpiteisiin, koska sen arvioitiin olevan hankalasti toteutettavissa. Ymmärrän hyvin Tampereen kaupungin kokoisen työnantajan haasteet viikkoliikuntamahdollisuuden luomisessa henkilöstölle. Suomessa on kuitenkin julkisen ja yksityisen sektorin erilaisia ja erikokoisia organisaatioita, joissa viikkoliikuntajärjestelmä on käytössä. Kokemuksia siitä, että viikkoliikuntahetki on sovitettavissa myös vuorotyötä tekeviin, aikapaineen alla toimiviin työyhteisöihin, on olemassa. Huomattakoon, että Tampereen kaupungin kokoisessa työyhteisössä käydään päivittäin myös lukuisia neuvotteluita ja pieniä palavereita työyhteisöjen sisällä, joista osa olisi sovitettavissa reippaan kävelylenkin yhteyteen perinteisen pullakahvitarjoilun sijaan.

Mahdollisuus pieneen liikuntahetkeen työajalla lisää työtehoa, henkistä ja fyysistä toimintakykyä ja luo kokemuksen hyvästä työnantajasta, johon haluaa olla sitoutunut.  Työtoverin kanssa vietetty yhteinen liikuntahetki lisää myös työyhteisön hyvinvointia. Viikkoliikuntaetuus on myös merkittävä vetovoimatekijä henkilöstön rekrytoinnissa. Mahdolliset etuuden väärinkäytökset ovat hyötyjä pienemmät.

Tällaista mahdollisuutta työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ei kannata jättää käyttämättä. Etuuden käyttöönottoa kannattaisikin harkita nyt uudelleen. Etuuden käyttöönotto voisi alkaa kokeiluluontoisena jossakin yksikössä, jonka jälkeen arviointi järjestelmän toimivuudesta Tampereen kaupungissa voitaisiin tehdä huolellisemmin ja todelliseen tietoon perustuen.

Mitä Anna-Kaisa on valtuutettuna tehnyt?

Pian kulunut neljä vuotta on ollut valtuustossa opettavaista ja antoisaa aikaa. Listaan tähän alle muutamia asioita, joihin itse olen saanut olla mukana vaikuttamassa:

Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnan jäsenenä olen ollut mukana tekemässä monia päätöksiä tamperalaisten vapaa-ajanviettoon liittyen. Olemme saamassa Lielahteen hienon aluekirjaston (joskin Lentävänniemen kirjasto joudutaan tässä yhteydessä lakkauttamaan ja kokelma siirtyy Lielahden tiloihin). Tesoman alueen liikuntapalvelut kehittyvät lautakunnan päätösten mukaisesti nyt voimakkaasti, kun palloiluhalli ja Ikurin liikuntatilat palvelevat erityiseti Länsi-Tampereen asukkaita. Peruskorjattu Pyynikin uimahalli on nyt käytössä. Olen toistuvasti vedonnut myös muun muassa uimarantojen siisteyteen ja korjaustarpeisiin ja saanut esitettyä pieniä lisämäärärahoja näiden kunnossapitoon.

-Tamperen kaupungin sosiaalisen yrityksen Sarka Oy:n hallituksen puheenjohtajana olen voinut  olla aitiopaikalta, ns. ”keihäänkärkenä”, kehittämässä ensimmäistä kaupungin sosiaalista yritystä. Operatiivista toimintaa on pyöritetty kohta vuoden ja Sarka työllistää tällä hetkellä noin neljäkymmentä pitkäaikaistyötöntä tai vajaakuntoista henkilöä. Yhtiö kasvaa varman tasaisesti ja tekee osaltaan äärimmäisen tärkeää tehtäväänsä työllisyydenhoidossa.

Valtuutettuna olen ollut vetoamassa muun muassa päivähoidon sopimuspäivien valinnanmahdollisuuden säilyttämiseen ja Tampereen keskustan nuorisotila Uniikin säilyttämiseen. Näissä tavoitteissa on onnistuttu.

-Olen toistuvasti tuonut päätöksentekoon turvallisuuden näkökulmaa alan asiantuntijana. Olen tuonut mukaan omaa ammatillista osaamistani  mm. liikenneturvallisuuteen, rakennetun ympäristön turvallisuuteen, nuorisorikollisuuteen, nettiturvallisuuteen, turvallisuuspalveluiden laatuun, lähisuhdeväkivaltaan, keskustan turvallisuuteen ja viharikollisuuteen liittyen. Olen pitänyt aktiivisesti keskustelua yllä myös koulumaailman, lastensuojelun ja neuvolatoiminnan tasosta ja havaituista epäkohdista ja vienyt näistä viestiä eteenpäin muille päätöksentekijöille ja virkamiehille.

Olen tehnyt valtuustoaloitteeen Tampereen kaupungin henkilöstön oikeudesta viikkoliikuntavapaaseen.  Olen tehnyt myös aloitteen Tampereen puistojen ja virkistysmahollisuuksien paremmasta markkinoinnista ja palvelutasosta lapsiperheille. Vastausta aloitteeseen odotan saapuvaksi lähiaikoina.

Näiden lisäksi valtuutetun työ on pienten huomioiden ja pyyntöjen viemistä eteenpäin. Omat naapurit, ystävät ja tuttavat antavat palautetta, johon olen pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan reagoimaan. Välillä olen voinut olla tyytyväisenä toteamassa, että tämä yhteistyö on kannattanut ja joku pieni, mutta arjessa oleellinen asia on tehdyn työn vuoksi edennyt tai kohentunut omalla asuinalueellani tai ystävieni ja tuttavieni elinympäristössä.

Poliittisten luottamustehtävieni ohella olen toiminut Tampereen ensi- ja turvakodin hallituksessa ja lastenleirejä järjestävän kesäsiirtolayhdistyksen hallituksessa. Linkki oman työelämäni, poliittisten luottamustehtävieni ja muiden luottamustehtävieni välillä on siten tiivis, varsinkin lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä. Oikeiden ihmisten ja verkostojen tunteminen tekee asioiden hoitamisen helpommaksi itselle tärkeiden teemojen parissa.

Valtuutetun työ on välillä raskasta, vaivalloista, kun työtä ja puuhaa omassa arjessa riittäisi kyllä muutenkin. Politiikka ei ole minulle koko elämä, mutta mieluinen osa elämääni. Parhaimmillaan se on innostavaa ja palkitsevaa ja siksi olen valmis ottamaan uuden valtuustokauden vastaan, jos tamperelaiset äänestäjät niin haluavat!