Vihreän valtuustoryhmän talousarviopuhe 14.11.2016

Ensi vuotta leimaa todella suuret muutoksen ajat. Ensinnäkin astumme vaalivuoteen, jolloin valtuustosalin poliittiset voimasuhteet ovat jälleen kuntalaisten päätettävissä. Toiseksi, kaupunki vie eteenpäin poikkeuksellisen suuria kehittämis- ja investointihankkeitaan, kuten raitiotiejärjestelmää, tapahtuma-areenaa, uutta kaupunginosaa Hiedanrantaa ja toivottavasti myös T3:a. Tampere3 on mahdollisuus tehdä Tampereesta entistä opiskelijaystävällisempi, koulutuksen edelläkävijänä tunnettu kaupunki.

Monipuolisen koulutustarjonnan, viihtyisän ja vihreän kaupunkiympäristön sekä elävän kaupunkikeskustan lisäksi vihreät haluavat rakentaa Tampereesta kaupunkia, jossa torjumme kuntalaisten eriarvoistumista.

Lue lisää...

Siksi poikkeuksellisen paljon työpanosta, edunvalvontaa ja osaamista tarvitaan myös maakuntauudistukseen valmistauduttaessa. Sosiaali – ja terveyspalveluiden siirto maakunnan vastuulle on suurin muutos koko sote-järjestelmän historiassa, mikä koskettaa jokaista kuntalaista. On äärimmäisen tärkeää painottaa jatkuvasti, että terveydenhuollon uudistuksen lisäksi, kyse on sosiaalipalveluiden uudistuksesta, kuten lastensuojelusta, vammaisten palveluista ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien palveluista.

Näiden palveluiden tarvitsijat ovat juuri niitä, joiden ääni kuuluu usein heikoimmin päätöksentekopöydissä. Siksi onkin tärkeää, että ensi vuoden talousarvioon on erityiseksi painopisteeksi määritelty aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten tukeminen. Ne resurssit, painopisteet ja osaaminen, mitä meillä on nyt, määrittelee niitä lähtökohtia, joita tulevalla maakunnalla on huolehtia niistä kuntalaisista, jotka apua tarvitsevat kaikkein eniten.

Toimivat työllisyydenhoidon palvelut ovat myös osa edunvalvontaamme. Maakuntauudistusta edeltävä työllisyydenhoidon kuntakokeilu antaa toivottavasti Tampereella mahdollisuuden tarjota työttömille parempaa palvelua, nykyisen kahden luukun sijaan. Nykyiset työllisyydenhoidon resurssit ja palveluiden byrokraattisuus ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kannalta kestämättömät. Jatkossa työllisyydenhoidon kokonaisuus on linjattu maakuntahallinnon järjestämisvastuulle, vaikka suuret kaupungit ovat toistuvasti vedonneet halukkuuteensa ottaa pysyvästi vastuulleen työllisyydenhoidon kokonaisuus. Maakuntauudistuksessa Tampere ja kaupunkiseutu laajemmin ei halua menettää näin merkittävää tehtävää käsistään.

Tampereen toistuvasti alijäämäinen tilikauden tulos on edellyttänyt ensi vuoden budjettiin valmistauduttaessa poikkeuksellisen tiukkaa menokuria sekä myös kiinteistöveron nostoa. Koska menojen kasvu on ollut maltillista suhteessa jatkuvasti kasvavaan palvelutarpeeseen, on suunta kuitenkin hyvä. Siksi jo valmiiksi alijäämäiseksi suunniteltu ensi vuoden budjetti on hyväksyttävissä. Vihreä valtuustoryhmä on ollut tukemassa myös valintaa kiinteistöveron nostamiseksi. Näin voimme turvata kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta monta kriittisen tärkeää palvelua, kuten harrastuspaikkojen monipuolisuuden, kirjastoverkon, terveydenhuollon maksujen kohtuullisuuden, oppilashuollon resursseja ammatillisessa- ja lukiokoulutuksessa peruskoulukouluverkkomme lähipalveluina sekä kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntalaisten ei lakisääteisiä palveluita, kuten aktiivipassin sekä päihde- ja asunnottomuuskierteessä olevien toimintakeskus Huoltsun. Muita vihreälle valtuustoryhmälle tärkeitä asioita budjettineuvotteluissa oli muun muassa vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden määrittelyn tasolle, joka mahdollistaa yhdenvertaisen aseman suhteessa joukkoliikenteen käyttäjiin.

Vihreä valtuustoryhmä vastustaa myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista. Asiaa ei tule lähestyä vain vanhempien oikeuksien näkökulmasta, vaan ensisijaisesti lasten oikeuksien näkökulmasta. Tasavertainen sivistys ja koulutus kaikille lapsille on ollut vuosikymmenet suomalainen ylpeys ja kaikille tasavertainen varhaiskasvatus on kuulunut osaksi suomalaisen sivistyksen ketjua. Se, että lapsi joutuu päiväkodissa eriarvoiseen asemaan vanhempien sosioekonomisen aseman vuoksi, muuttaa yhteiskuntamme yhä enemmän eriarvoiseen luokkayhteiskuntaan tilanteessa, jossa eriarvoistumista tulisi ennemminkin kaikin tavoin ehkäistä. Tampereen suurena ja vetovoimaisena kaupunkina tulee mielestämme osoittaa esimerkkiänsä siinä, mitä tarkoittaa lasten tasa-arvo eikä tehdä peruuttamattomia virheitä lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaaminen tulee nähdä ennen kaikkea ennalta ehkäisevänä palveluna ja juuri tähän Tampereen kaupunki on halunnut palveluissaan panostaa.

Ensi vuonna Tampere panostaa moneen vetovoimatekijään ja harrastusmahdollisuuteen, mikä näkyy arjessamme monella tapaa. Maailman ainoa muumimuseo uudistettuna ja uusine palveluineen avautuu Tampere-Talon tiloissa. Taidemuseon laajennuksen suunnittelukilpailun tuloksia päästään arvioimaan jo ensi keväänä. Joukkorahoituksella rahoitettu pelimuseo avautuu ja Vapriikki ja Sara Hilden valmistautuvat ensi vuoden isoihin näyttelyihin. Ratinan stadionilla näemme kansainvälisesti kiinnostavaa urheilua ja poikkeuksellisen suuria artisteja. Nämä kaikki ovat Tampereen matkailumarkkinointia parhaimmillaan, jonka aluetaloudellisista vaikutuksista hyötyy jokainen tamperelainen. Myös harrastusmahdollisuuksiin panostetaan ja liikkuva Tampere –hanke näkyy monella tapaa. Tesoman jäähalli avautuu, täysimittainen frisbeegolfrata –valmistuu Kauppiin ja toivottavasti saamme vihdoin myös maauimalan rakennustyöt käyntiin. Jatkamme edelleen ilmaisiin ulkokuntosaleihin panostamista ja maksuttomien harrastusmahdollisuuksien tarjoamista erityisesti lapsille ja nuorille.

Näillä ajatuksilla ja saatesanoilla vihreä valtuustoryhmä kiittää hyvässä hengessä sujuneesta budjettivalmistelusta.

Anna-Kaisa Heinämäki, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Tampereen elinvoima on rakentunut usean vahvan kortin varaan

Tampereen kaupunkia ja koko seutua kohtasi synkkä uutinen. Microsoft ajaa toimintonsa Tampereelta kokonaan alas. Takana ovat ajat, jolloin silloisesta Nokiasta tuloutuvat yhteisöverotuotot toivat vuodessa kymmeniä miljoonia euroja kaupungin kassaan ja vahvistivat siten kaupungin mahdollisuuksia palvella kuntalaisia.

Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä ja näin ei ole onneksi tehty. Monien kaupunkien elinvoimaisuuden kuolinisku on ollut koko elinkeinorakenteen tukeutuminen yhden elinvoimatekijän, tyypillisesti ison tehtaan varaan.  Tämä ei ole ollut eikä tule onneksi olemaan Tampereen kaupunkiseudun kohtalo. Tampereen ja kaupunkiseudun kokoluokka on tarpeeksi suuri ja elinvoimaisuuden kivijalat ovat tänä päivänä onneksi useamman kortin varassa.

Lue lisää...

Tulevan menestymisen keskeisimpinä kivijalkoina on useita tekijöitä, joista tällä hetkellä aivan keskeisiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, korkeakoulumme sekä kyky tehdä päätöksiä merkittävistä elinvoimahankkeista. Tampereen työttömyysprosentti on lähes 18, joka on aivan liian korkea. Hyvä uutinen kuitenkin on, että joukossa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Tämä houkuttelee myös yrityksiä investoimaan alueelle. Ilman uusia yrityksiä meillä ei synny uusia menestystarinoita paikkaamaan nyt koettuja takaiskuja. Tehokkaammalla piilotyöpaikkojen ja osaajien törmäyttämisellä voidaan tukea esimerkiksi viestintä- ja teknologiateollisuuden parista tulevien osaajien työllistymistä. Myös esimerkiksi Demolan ja Uuden Tehtaan kaltaiset innovaatiopajat ja yrittäjyyttä tukevat palvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, joissa voi kasvaa tulevaisuuden suurtyöllistäjät. Näitä kaupunki on tukenut taloudellisesti usean vuoden ajan.

Varsin byrokraattinen työllisyydenhoidon järjestelmämme ei vain tällä hetkellä tue riittävästi työttömien osaajien tukemista. Tampereen kaupunki ja seutukunnat ovatkin parhaillaan hakeutumassa työllisyydenhoidon kokeilualueeksi, jolloin valtion työllisyyshallinnon tehtävät ja tämän ohelle rakentunut kunnallinen työllisyydenhoito olisi keskitetty kokonaisuutena mahdollisimman paljon yksiin käsiin. Nyt kiperään tilanteeseen, jossa äkillinen rakennemuutos runtelee kaupunkia, myös valtion kohdennetut vastaantulot erityisesti viestintä- ja teknologia-alan työttömien tukemiseksi ovat tärkeitä.

Toinen kivijalkamme, korkeakoulut, ovat se paikka, jossa piilevät Nokian kaltaisten tarinoiden tulevaisuuden osaajat. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen yhdeksi korkeakouluksi Tampere3-hankkeen myötä on mahdollisuus profiloida korkeakouluistamme vetovoimainen ja kansainvälisesti tunnettu opetus- ja tutkimuskeskittymä. Tiedämme monen kansainvälisen yliopiston brändin kantavan pitkälle koko kaupungin imagoa luoden.    Siksi koko kaupunkiseudun elinvoiman kannalta on olennaista, miten Tampere3-hanke profiloi brändillään seutua tulevaisuudessa. Lähtökohdat ovat erinomaiset, kun lähes 40 000 korkeakouluopiskelijan kaupungissa perinteikkäät opinahjot lyövät vahvuutensa yhteen.

Monet ihmettelevät kaupungin kovaa investointitahtia. Areena, ratikka, Tampere3 ja keskustan voimakas kehittäminen ylipäätään, ovat tietoisia valintoja tehdä isosti ja rohkeasti ja luoda siten myös työpaikkoja. Tämä ei synny ilman poliittista tukea. Tampereen kaupungin moniportaista tilaaja-tuottaja –mallia ja pormestarimallia on toistuvasti haukuttu johtamisjärjestelmältään hankaliksi ja epäselviksi. Kritiikki ei ole aiheetonta, mutta kyky viedä isoja hankkeita systemaattisesti eteenpäin on ollut Tampereen selkeä vahvuus. Ilman vahvaa poliittista johtamisjärjestelmää, jossa mukana ollaan suurien hankkeiden starttiviivoilta asti, hankkeiden eteenpäin vienti olisi ollut todennäköisesti hitaampaa ja hankalampaa.

Budjettivaltuusto oli nyt lasten ja perheiden puolella

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 14 tuntia vuoden 2017 budjettia. Eniten keskustelua aiheutti kaupungin yleinen taloudellinen tilanne ja lasten asema mahdollisten säästöjen kohteena. Harvemmin valtuustossa on puhuttu näin intohimoisesti lasten ja perheiden asemasta. Juuri tällä hetkellä eri kunnissa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten mahdolliset varhaiskasvatuslain muutokset tulisi ottaa ensi vuonna huomioon. Kunnat päätynevät vaihteleviin ratkaisuihin. Lakimuutoksen tavoitteena on, että ryhmäkokoja nostettaisiin yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä ja päivähoito-oikeus rajattaisiin 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona ilman työtä tai opiskelupaikkaa.

Muutosten vastustajat pelkäävät lasten aseman eriarvoistuvan vanhempien työmarkkina-aseman perusteella. Lakimuutoksen kannattajat katsovat vastaavasti 20 tuntia viikossa riittävän alle kouluikäiselle lapselle riittäväksi varhaiskasvatuksen tasoksi. Argumentteja on lukuisia muitakin puolesta ja vastaan. Valtuuston enemmistö lopulta päätti yhden äänen enemmistöllä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata. Lisäksi laajemman poliittisen tuen sai se, että ryhmäkoot eivät suurene. Päätös myötäilee muun muassa Helsingin poliittisen enemmistön tekemää kantaa.

Kokonaisuus ei tule olemaan jatkossa kuitenkaan helppo. Jos laki astuu voimaan, on päivähoidon tason ylläpito ilman siihen osoitettuja valtionosuuksia haasteellinen tehtävä. Toisaalta, kyseessä on niin merkittävä sosiaalipoliittisen peruspilarimme murtaminen, että ilman riittävää tietoa päivähoidon paikallisesta organisoinnista, tällaisen palvelun heikennys on erittäin arveluttavaa. Lasten ja perheiden asemaan ei tule tehdä leikkauksia ilman riittävää tietoa tällaisen järjestelmän negatiivisista vaikutuksista. Nyt kaikki asiantuntijalausunnot vastustavat kaavailtuja muutoksia lasten hyvinvointiin ja tasa-arvoisiin oikeuksiin vedoten. Lapsiperheköyhyys on kasvanut, emmekä voi tehdä päätöksiä, jotka saattavat lisätä lasten ja perheiden eriarvoistumista.

 Talousarvio sisältää myös muita lapsia ja heidän perheitään koskevia merkittäviä asioista, joista syytä mainita muutamia valoisia puolia. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten Icehearts -toiminta laajenee, kun uusi ryhmä aloittaa ensi vuonna Tampreella. Tämä toiminnan käynnistäminen muutama vuosi sitten on mielestäni yksi rohkeimpia avauksia tukea lasten hyvinvointia vaikuttavalla tavalla. Uuden sosiaalihuoltolain mukaista matalan kynnyksen perheapua annetaan kotiin ennalta ehkäisevänä palveluna.  Lasten ja nuorten ilmaisia harrastusmahdollisuuksia jatketaan ja lukuisat liikuntapaikkojen rakentamishankkeet tukevat lasten ja nuorten liikkumista. Erilaisten harrastusseurojen saamat kaupungintuet pysyvät edellisen vuoden tasolla, joka mahdollistaa myös kolmannen sektorin elinvoiman palveluiden harrastuspalveluiden tarjoajana.

Kaiken kaikkiaan budjetti sisälsi lukuisia hyviä vihreän valtuustoryhmän tavoitteita. Edistämme mahdollisuuksiamme ryhtyä perustulon kokeilukunnaksi. Panostamme kevyen liikenteen väyliin ja jatkamme Hämeenkadun joukkoliikennekokeilua. Opiskelijahuollon määrärahoista ei leikata ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksen kurssimäärä pysyy tämän vuoden tasolla. Pienituloisten aktiivipassi jatkuu myös seuraavana vuonna ja kaupunki ottaa käyttöön kokeiluluontoisesti sosiaalisen luototuksen valtuustokauden loppuun asti. Päihteiden käyttäjien palvelukeskus Huoltsulle on turvattu määrärahat, mutta tiloja haetaan vielä kuumeisesti.

Kun katselee kuntataloutta tästä valtuustoryhmän puheenjohtajan ja apulaispormestarin näkökulmasta, voi budjettia pitää kohtuullisena kokonaisuutena. Tyytyväisyyteen ei voi kuitenkaan tuudittautua. Yli 15 miljoona alijäämäinen kaupungin budjetti tarkoittaa kaupungin velan kasvavan ensimmäisen kerran yli 2000 euroa/asukas. Edessä on viimeistään ensi vuonna lukuisia kipeitä valintoja jolloin erilaiset arvot, intressit, valtakunnan politiikan linjaukset ja eri viiteryhmien oikeuksien puolustaminen törmäävät jälleen toisiinsa tuntuvalla tavalla.

Hälytystehtävien laadukas hoitaminen on turvallisuuden ydinasioita

Ihmisten turvallisuuden ydintä on hälytyspalveluiden saatavuus mahdollisimman nopeasti silloin, kun hätä on suurin. Juuri hälytystehtäviä hoitavia toimijoita jokainen tulotasostaan, elämäntilanteestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta anelee nopeasti paikalle, kun oma asunto palaa, läheinen joutuu onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi.

Lue lisää...

Laadukas pelastustoimi vähentää onnettomuuksien seurauksia omaisuudelle, ympäristölle ja terveydelle. Vastaavasti laadukas ensihoito ennalta ehkäisee erittäin kalliin tehohoidon kustannuksia ja inhimillisen hädän määrää. Myös poliisin työ on ensisijaisesti palveluammatti hälytystehtävien hoitamisesta rikostutkintaan. Arkisessa poliisin työssä kuulustellaan seksuaalirikoksen uhria, autetaan kaltoin kohdeltua vanhusta, pahoinpideltyä äitiä, heitteille jätettyä lasta tai itsensä kylmettämää alkoholistia.

Poliisin resurssit tulevat suoraan valtiolta. Pelastustoimen rahoitus tulee kunnilta ja ensihoito rahoitetaan sairaanhoitopiirien kautta. Harvemmin kuitenkaan nostetaan esille sitä tosiasiaa, että nämä eri hälytystehtävien hoitajat ovat toistensa toimintakyvystä riippuvaisia. Poliisi tarvitsee esimerkiksi vakavaan pahoinpitelytilanteeseen ensihoidon työntekijät, mutta ensihoito ei voi toimia täysimittaisesti, ellei poliisi ole turvaamassa ensihoidon työtä väkivallan uhkaa sisältävissä tilanteissa. On tilanteita, joissa vasta poliisin saavuttua paikalle, uhrin auttaminen voi alkaa. Jos poliisin paikalle tulo tällaisissa tilanteissa kestää, ei ensihoidon hyvilläkään vasteajoilla ole merkitystä.

Sama pätee myös esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin. Pelastustoimen ja ensihoidon ensisijaisena tehtävänä on auttaa ja pelastaa uhreja. Tällöin heidän arvokkaat resurssit ja osaaminen pitää olla siinä työssä. Ei liikenteen ohjaamisessa lisävahinkojen välttämiseksi. Se työ kuuluu työnjaon mukaan poliisille. Jos poliisin paikalle tulo kestää, osa henkiä pelastavasta resurssista valuu hukkaan, toisen viranomaisen toiminnan paikkaamiseen.

Pelastustoimen ja ensihoidon resursseja on jouduttu kuntatalouden ja sairaanhoitopiirien talousahdingossa heikentämään ja edessä ovat taloudellisesti erittäin raskaat vuodet. Erityisesti ensihoidon tulevaisuus on riippuvainen myös sote-ratkaisusta. Tavoitteena tulisi olla yhdenvertaisemmat palvelut. Nyt paikalliset ratkaisut ohjaavat liian herkästi resurssien määrää. Vastaavasti poliisin rahoituskehyksen alijäämä kasvaa nykyisten suunnitelmien mukaan yli 67 milj. euroon vuoteen 2019 mennessä. Poliisissa on jo tehty mittavia rakenteellisia muutoksia. Seuraavaksi voidaan vähentää vain henkilöstön määrää. Tämä on kohtalokasta koko poliisitoiminnan luotettavuudelle ja saatavuudelle ja heikentää edellä kuvatun yhteistyön toimivuutta.

Seuraavalla hallituskaudella ratkaistaan keskeisesti näiden toimijoiden toimintakyky reagoida ihmisten hätään. Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä hälytystehtäviä hoitavien viranomaisten tehtävien luonne ja vaikutukset koko auttamisketjussa.

Onko talousarviomme tiedolla johtamista?

Yhteenveto puheenvuoroistani Tampereen kaupungin talousarviokokouksessa 17.11.2014

Vuosittain hyväksyttävä talousarvio on erinomainen tietopaketti. Hieman leikkimielisesti toteankin, että ei olisi pahitteeksi, että tämä informaatio jaettaisiin esimerkiksi jokaiseen uuteen tamperelaiseen kotitalouteen. Talousarvio ei ole vain kiiltävälle paperille kirjattu julistus. Se kuvaa myös jokaisen kuntalaisen arjen kannalta olennaisia faktoja.

Lue lisää...

Lainsäädännön muutoksia on hankala arvioida etukäteen, mutta koska kuntatalous ei elä omassa umpiossaan, voisi olla tervetullutta avata yhteenvetona niitä keskeisimpiä lainsäädännön muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myös kuntakenttään.

Vuosi 2015 on normiohjauksen näkökulmasta erittäin haastava. Olemme hyväksymässä talousarviota tilanteessa, jossa sote-uudistus on seuraavina vuosina mitä todennäköisimmin viemässä kaupungilta historiallisella tavalla itsenäistä vaikutus- ja päätäntävaltaa. Muutos voi olla hyväkin, mutta on olennaista huomata, että tämä saattaa olla viimeisimpiä talousarvioitamme tässä muodossaan. Myös esimerkiksi tulevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset sekä koulutuspolitiikan lainsäädäntömuutokset ovat suoraan kunnalliseen toimintaamme vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia. Näiden vaikutus on erittäin suuri, mutta näitä vaikutuksia tuskin kuntapäättäjinä kykenemme nyt käytettävissä olevalla tiedolla huomioimaan talousarviosta päätettäessä.

Samanaikaisesti kun päättäjillä ei ole juuri käytännön tietoa valtionhallinnon taholta tulevan normiohjauksen vaikutuksista seuraaviin ja edelleen sitä seuraaviin vuosiin, vielä vähemmän puhutaan niistä toimintakulttuurin muutoksista, joita muuttuva normiohjaus edellyttää. Talousarvio kuvaa miten toiminnassa edetään, mitkä ovat tilastolliset luvut ja euromäärät, mutta muutosjohtajuus ja sen tukeminen sivuutetaan. Tämän asian kanssa Tampere ei ole toki yksin eikä näiden asioiden seikkaperäinen kuvaus ole yksin talousarvion kansien sisässä tehtävä asia. Jokainen paikalliselta tai valtakunnalliselta tasolta kumpuava muutos tarkoittaa kuitenkin työtä sen eteen, että asiat täytyy tehdä jollakin tapaa toisin. Pahimmillaan ollaan jatkuvasti siinä tilanteessa, jossa toimintakulttuurit laahaavat muuttuneiden toimintamallien ja muuttuneen lainsäädännön perässä.

Tässä sopassa on sitten mukana myös kuntatalouden säästöt, TOP 10 –rakennemuutokset, investointitarpeet, väestöprofiilin muutokset, valtionosuusjärjestelmän uudistukset ja heikentyneet talousnäkymät. Samanaikaisesti talousarvion tavoitteena on vähentää henkilötyövuosien määrää 192 henkilötyövuotta vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Tämä vähentäisi henkilöstökuluja 9 miljoonaa euroa. En ole vielä nähnyt kuntatalouden asiakirjaa, joka kokoaisi nämä kaikki teemat yhteen havainnollisella tavalla. Ehkä se ei ole edes mahdollista.

Talousarvio tuo havainnollistavalla tavalla esille kuitenkin keskeisimpiä toimintamallien ja palveluiden muutoksia ja havainnollistaa tehtyä kehittämistyötä myös pienemmillä esimerkeillä. Varhaiskasvatuspalveluiden lisääminen, koulujen liikuntatilojen käytön omavalvonta, sosiaalisen luototuksen mahdollinen käyttöönotto ja maksuttomat liikunnan lajiharrastusvuorot ovat tällaisia toimenpiteitä. Vuoden 2015 hankkeiden ja 2016-2018 kauden hankkeiden kuvaukset perusteluineen luovat erinomaisen kokonaiskuvan uudisrakennus- ja perusparannuskohteista ja tuovat siten läpinäkyvyyttä investointeihin.

Talousarviota silmäillessäni tuli mieleeni myös se, mikä on talousarviossa esiteltyjen toimenpiteiden suhde kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden esille nostamiseen huoliin ja huomioihin. Tiedolla johtaminen on myös kuntalaisten kuulemista. Talousarviossa kuvataan muun muassa sisäilmakorjaustöitä, jotka ovat esimerkiksi koulujen ja päiväkotien polttava terveyskysymys. Olen itse seurannut läheltä päiväkodin arkea, jossa henkilökunta sairastaa ja hoitajat vaihtuvat sijaisista toisiin. Valoa tunnelin päähän tuo se, että näitä huolia on otettu nyt tosissaan. Kiitos kaupungin virkamiesten ja virkanaisten.

Ja vielä katsaus Tampereen kaupungin siisteyteen. Tämä on kansalaispalautteen ikuinen kestosuosikki. Talousarviossa mainitaan, että ”Yleisten alueiden siisteyttä pyritään ylläpitämään kohdistamalla puhtaanapito keskeisiin alueisiin. Erityisesti Hämeenkadun ympäristön siisteyttä parannetaan yhteistyössä kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa.” Jään odottamaan tämän kirjatun toimenpiteen konkreettisia tuloksia vuoden 2015 aikana.