Kirjoitukseni Aamulehdessä julkisen taiteen edistämisestä

 Kun mietit matkailukohdetta jossa viihdyit, tulee mieleesi todennäköisesti melko pieniä asioita. Muistat ehkä jonkun nähtävyyden yksityiskohdan, katujen mukulakivet ja erityisesti paikan ilmapiirin. Oliko turvallista vai turvatonta? Olivatko ihmiset ystävällisiä vai kiireisiä? Oliko kaunista ja omaleimaista vai epäsiistiä ja kalseaa? Kaikkiin näihin mielikuviin ja kokemuksiin voidaan vaikuttaa tuomalla julkista taidetta osaksi kaupunkikuvaa.

Lue lisää...

Julkisella taiteella tarkoitetaan julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa sijaitsevaa taidetta, kuten maalauksia, muistomerkkejä, veistoksia tai väliaikaisia teoksia teatterin, katutaiteen ja mediataiteen muodossa. Taide on toki itsessään arvokasta, mutta sen avulla on mahdollista lisätä kaupungin vetovoimaa ja tunnettuutta. Hyödyt säteilevät myös jokapäiväisen arkeen. Julkisen taiteen avulla voidaan kohentaa ympäristön viihtyisyyttä ja arjen elämyksellisyyttä sekä parantaa yksittäisten rakennusten ja kokonaisten alueiden ominaislaatua ja arvoa.

Taide tuleekin nähdä ensisijaisesti kannattavana investointina, ei ylimääräisenä kulueränä. Prosentti taiteelle -hankkeen (2015) teettämässä tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista arvioi, että taide oli alueella lisännyt kiinteistöjen ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa. Julkinen taide on siten keino perusparannushankkeiden yhteydessä vähentää asuinalueiden eriarvoistumista ja lähiöiden negatiivista mainetta. Kaupunki, joka panostaa julkiseen taiteeseen, antaa myös taiteilijoille tärkeitä työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia kehittyä.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös taiteen hyvinvointivaikutuksista.  Sairaalan tai koulun käytävillä olevat seinämaalaukset tai esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujen mahdollisuudet suunnitella jokin tila tai esitys omaa luovuuttaan käyttäen, on tunnistettu yhä paremmin toimivaksi tavaksi osallistaa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tampereen kaupunginvaltuuston syksyllä 2016 hyväksymä julkisen taiteen periaatteet –asiakirja on  ajankohtainen ja odotettu ohjeistus siitä, miten taide tulee ottaa huomioon osana tamperelaista päätöksentekoa. Lähtökohtana on, että taide on mukana kaikessa kaavoituksessa ja kaikkiin laajoihin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin laaditaan taideohjelma. Tampereen kaupungin kuvataiteen asiantuntijaelimenä toimii julkisen taiteen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja taiteen roolista ja laajuudesta talonrakennus- ja kaupunkisuunnitteluhankkeissa. Ohjausryhmä tekee esityksen myös taiteeseen osoitettavan investoinnin määrästä. Suosituksena on yhden prosentin tavoitetaso investoinnin kokonaiskustannuksista, mutta taloudellinen panostus määritellään aina hankkeittain. Ohjausryhmässä on edustus poliittisesta päätöksenteosta, virkamiehistä ja taidealan ammattilaisista.

Julkisen taiteen huomioiminen osana tamperelaista kaupunkisuunnittelua on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kaupungilla on hyviä kokemuksia jo aiempien vuosien kaupunkikehityshankkeista, kuten Vuoreksen taideprojekteista ja Rantaväylän tunneliin sijoitetusta taiteesta. Tulevaisuudessa erityisesti raitiotiejärjestelmän kaupunkikuvallinen merkitys on suuri, mikä tuo mahdollisuuksia miettiä esimerkiksi pysäkkien ja vaunujen visuaalista ilmettä. Kaupungin tulevat investoinnit ja kaupunkikehityshankkeet ovat mahdollisuus rakentaa julkisen taiteen avulla omaleimaista, vetovoimaista ja viihtyisää kaupunkikuvaa, jossa yhdistyy teollinen historiamme, nykyinen infra ja uudisrakentaminen ainutlaatuisella tavalla.

Anna-Kaisa Heinämäki
Apulaispormestari (vihr.)
Osaamis- ja elinkeinopalvelut
Sivistys- ja elämänlaatupalvelut

Aamulehdessä 23.12.2015: Vastakkainasettelu ei palvele ketään

Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua lehtien palstoilla Tampereen taidemuseon laajennustarpeista. Keskustelu on ollut osittain vastakkainasettelua ruokkivaa, vaikka yhteistä näkemystä ja myös taloudellisesti innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan juuri nyt. Tampereen taidemuseo hoitaa ja hallinnoi maamme toiseksi suurinta julkista taidekokoelmaa, lähes 15 000 teosta. Yli puolet teoksista on jatkuvasti yleisön nähtävillä Tampereen kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä, puistoissa ja aukioilla. Tampereen taidemuseolle on kaavailtu laajennusta useaan otteeseen ja erilaisia vaihtoehtoja on vuosien mittaan ehdotettu.

Tampereen taidemuseo tarvitsee edelleen laajennuksen, mutta tarve on alkuperäistä tarvetta pienempi. Kaksi vuotta sitten valmistunut ja käyttöön otettu Museoiden kokoelmakeskus on valmistuttuaan palvellut myös Tampereen taidemuseon tarpeita. Sinne on rakennettu säilytystilat taidemuseon hallinnoimille kokoelmille sekä dokumentoinnin ja taidekonservoinnin tilat. Uuteen taidemuseoon ei siten tarvita enää tilaa kokoelmien hoitoon tai säilytykseen eikä tilaa myöskään Muumi-kokoelmalle. Taidemuseon toiminnan kannalta olennainen henkilöstö on myös ajateltu realistisesti. Näistä reunaehdoista ja käytännön realiteeteista ei ulkopuolisilla asiasta kirjoittelevilla tahoilla tunnu olevan riittävää käsitystä.

On ilahduttavaa, että keskustelua käydään nyt koko Pyynikintorin kehittämisestä ja taidemuseon toiminta on osa sitä. Pyynikintorin ja Heinätorin valjastaminen kulttuurin ja kaupan käyttöön, ratikkapysäkin asemoiminen ja taidemuseon laajennus toimisivat kaikki erinomaisena pohjana koko Pyynikin ja Amurin kaupunginosien elävöittämiseksi. Tästä hyötyisivät myös muut alueen kulttuuritoimijat. Tämä kokonaisuus ei poissulje asuinrakentamisen mahdollisuutta. Hyvällä suunnittelulla kaikki nämä mahtuvat samaan karttaan.

Kuvataiteen aseman edistämisessä on kaupungissamme valtava potentiaali. Tampereen taidemuseon sekä Sara Hildénin taidemuseon rooli ja ainutlaatuiset kokoelmat ovat tässä kokonaisuudessa keskeisiä. Yhteistyö eri museoiden välillä on toimivaa. Taloudellinen tilanne on kuitenkin erittäin vaikea. Keskeisille toimijoille Tampereen museoverkon kehittämisessä ja ratkaisujen etsimisessä tulisi antaa työrauha.

Taina Myllyharju, museonjohtaja, Tampereen taidemuseo

Anna-Kaisa Heinämäki, apulaispormestari, sivistys- ja elämänlaatupalvelut