Kasvu vaatii kestävää kaupunkisuunnittelua

Mielipidekirjoitukseni kansanedustaja, valtuutettu Olli-Poika Parviainen kanssa Aamulehdessä 26.1.2017:

Tampereen kasvu edellyttää viisasta kaupunkisuunnittelua. Hajautunut kaupunkirakenne on infran ja palveluiden kannalta erittäin kallista. Se tuntuu tamperelaisten kukkarossa. Satsaukset joukkoliikenteeseen vähentävät tarpeetonta autoilua ja hyödyttävät myös heitä, jotka autoa tarvitsevat.

Lue lisää...

Tampereen kaupunkikehitys ja erityisesti liikenneratkaisut ovat nyt tapetillla. Kaikilla tuntuu olevan mielipide Hämeenkadusta, tunnelista ja ruuhkien määrästä. Keskustelu kääntyy nopeasti poteroista huuteluksi ja yksityiskohtiin ilman pysähtymistä sen äärelle, miksi päätöksiä ja valintoja kaupungin liikenteen ja asumisen järjestelyihin tarvitaan juuri nyt.

Suomen kaupungistumisaste on ollut muita kehittyneitä maita hitaampaa, mutta kirimme muita kiinni. Muuttoliike kaupunkeihin näyttäytyy yhteiskuntien kehityksessä pysyvänä suuntana. Ihmiset hakeutuvat palveluiden, töiden ja koulutuksen äärelle. Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa miljoonalla asukkaalla. Tampereen seutu on tämän kehityksen ytimessä. Tampereella kasvuennuste jo vuoteen 2030 mennessä on 50 000 ja kaupunkiseudulla 90 000 asukasta.

Kasvu edellyttää viisasta kaupunkisuunnittelua. Kaupunkien on vastattava haasteeseen kaavoittamalla hyvien kulkuyhteyksien varrelle uusia asuinalueita sekä tiivistämällä kaupunkirakennetta.  Pääkaupunkiseudun hajautunutta rakennetta pidetään varoittavana esimerkkinä, mitä ei tule muualla toistaa. Hajautunut kaupunkirakenne on rakennettavan tieinfran ja monien palveluiden näkökulmasta erittäin kallista, mikä tuntuu jokaisen veronmaksajan kukkarossa.

Hajanainen kaupunkirakenne on riski myös asuntomarkkinoille. Kun trendi näyttää globaalisti ja kansallisesti siltä, että yhä useampi haluaa asua lähellä kaupunkien keskustaa ja palveluita, nousevat suurimpien kaupunkien keskustoissa asuntojen hinnat kovan kysynnän vuoksi kohtuuttomiksi. Vastaavasti reuna-alueilla asuntojen hinnat laskevat. Tasapainoiset asuntomarkkinat ja sosiaalisesti eheä kaupunkirakenne edellyttääkin myös kantakaupunkien täydennysrakentamista. Tampereella tämä tarkoittaa mm. ranta-Tampellaa, tai osaa Eteläpuistosta, kunhan vihervyöhykkeet turvataan.

Kasvava väestömäärä lisää työ- ja asiointimatkoja. Ruuhkat eivät vähene rakentamalla aina uusia teitä. Väestömäärän kasvu edellyttää myös liikkumistottumusten muutoksia. Tätä voidaan edistää nostamalla vähemmän tilaa vievä julkinen liikenne strategisen kehittämisen kohteeksi. Satsaukset joukkoliikenteeseen vähentävät tarpeetonta autoilua ja hyödyttävät myös heitä, jotka autoa tarvitsevat.

On itsestään selvää, että auton käyttö on monelle eri elämäntilanteissa välttämätöntä niin työn tai harrastusten, viikottaisten ruokaostosten kuin fyysisten rajoitteidenkin vuoksi. Autolla tulee voida liikkua jatkossakin myös Tampereellakin ja autoilun edellytyksistäkin on toki huolehdittava. Satsauksissa julkiseen liikenteeseen on kuitenkin kyse ennen kaikkea välttämättömyydestä, jolla parannamme paitsi liikenteen sujuvuutta, myös keskustan saavutettavuutta, kaupungin yleistä vetovoimaa, viihtyisyyttä ja ilmanlaatua.

Samalla on valmistauduttava teknologisen kehityksen ja elämäntapojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin ihmisten liikkumisen tavoissa. Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntia ja on vasta aluillaan. Ei aikaakaan, kun yhteiskäyttöauton tai tulevaisuudessa robottiauton voi täälläkin tilata ilman tarvetta omalle autolle ja kalliille parkkipaikalle.

Mielestämme on nyt olennaisinta sisäistää kasvavan kaupungin vetovoiman ja viihtyisyyden yhteys liikkumisen helppouteen ja joustavuuteen. Yksikään suuri ja viihtyisä kaupunki ei ole ratkaissut tätä kasvun haastetta muulla tavoin, kun satsaamalla suunnitelmallisesti joukko- ja kevyen liikenteen edellytysten parantamiseen muun kaupunkikehittämisen ohella.

Anna-Kaisa Heinämäki
Vihreän valtuustoryhmän pj., Apulaispormestari

Olli-Poika Parviainen
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (Vihr.)

Tampereen elinvoima on rakentunut usean vahvan kortin varaan

Tampereen kaupunkia ja koko seutua kohtasi synkkä uutinen. Microsoft ajaa toimintonsa Tampereelta kokonaan alas. Takana ovat ajat, jolloin silloisesta Nokiasta tuloutuvat yhteisöverotuotot toivat vuodessa kymmeniä miljoonia euroja kaupungin kassaan ja vahvistivat siten kaupungin mahdollisuuksia palvella kuntalaisia.

Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä ja näin ei ole onneksi tehty. Monien kaupunkien elinvoimaisuuden kuolinisku on ollut koko elinkeinorakenteen tukeutuminen yhden elinvoimatekijän, tyypillisesti ison tehtaan varaan.  Tämä ei ole ollut eikä tule onneksi olemaan Tampereen kaupunkiseudun kohtalo. Tampereen ja kaupunkiseudun kokoluokka on tarpeeksi suuri ja elinvoimaisuuden kivijalat ovat tänä päivänä onneksi useamman kortin varassa.

Lue lisää...

Tulevan menestymisen keskeisimpinä kivijalkoina on useita tekijöitä, joista tällä hetkellä aivan keskeisiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, korkeakoulumme sekä kyky tehdä päätöksiä merkittävistä elinvoimahankkeista. Tampereen työttömyysprosentti on lähes 18, joka on aivan liian korkea. Hyvä uutinen kuitenkin on, että joukossa on paljon korkeakoulutettuja työttömiä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Tämä houkuttelee myös yrityksiä investoimaan alueelle. Ilman uusia yrityksiä meillä ei synny uusia menestystarinoita paikkaamaan nyt koettuja takaiskuja. Tehokkaammalla piilotyöpaikkojen ja osaajien törmäyttämisellä voidaan tukea esimerkiksi viestintä- ja teknologiateollisuuden parista tulevien osaajien työllistymistä. Myös esimerkiksi Demolan ja Uuden Tehtaan kaltaiset innovaatiopajat ja yrittäjyyttä tukevat palvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, joissa voi kasvaa tulevaisuuden suurtyöllistäjät. Näitä kaupunki on tukenut taloudellisesti usean vuoden ajan.

Varsin byrokraattinen työllisyydenhoidon järjestelmämme ei vain tällä hetkellä tue riittävästi työttömien osaajien tukemista. Tampereen kaupunki ja seutukunnat ovatkin parhaillaan hakeutumassa työllisyydenhoidon kokeilualueeksi, jolloin valtion työllisyyshallinnon tehtävät ja tämän ohelle rakentunut kunnallinen työllisyydenhoito olisi keskitetty kokonaisuutena mahdollisimman paljon yksiin käsiin. Nyt kiperään tilanteeseen, jossa äkillinen rakennemuutos runtelee kaupunkia, myös valtion kohdennetut vastaantulot erityisesti viestintä- ja teknologia-alan työttömien tukemiseksi ovat tärkeitä.

Toinen kivijalkamme, korkeakoulut, ovat se paikka, jossa piilevät Nokian kaltaisten tarinoiden tulevaisuuden osaajat. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen yhdeksi korkeakouluksi Tampere3-hankkeen myötä on mahdollisuus profiloida korkeakouluistamme vetovoimainen ja kansainvälisesti tunnettu opetus- ja tutkimuskeskittymä. Tiedämme monen kansainvälisen yliopiston brändin kantavan pitkälle koko kaupungin imagoa luoden.    Siksi koko kaupunkiseudun elinvoiman kannalta on olennaista, miten Tampere3-hanke profiloi brändillään seutua tulevaisuudessa. Lähtökohdat ovat erinomaiset, kun lähes 40 000 korkeakouluopiskelijan kaupungissa perinteikkäät opinahjot lyövät vahvuutensa yhteen.

Monet ihmettelevät kaupungin kovaa investointitahtia. Areena, ratikka, Tampere3 ja keskustan voimakas kehittäminen ylipäätään, ovat tietoisia valintoja tehdä isosti ja rohkeasti ja luoda siten myös työpaikkoja. Tämä ei synny ilman poliittista tukea. Tampereen kaupungin moniportaista tilaaja-tuottaja –mallia ja pormestarimallia on toistuvasti haukuttu johtamisjärjestelmältään hankaliksi ja epäselviksi. Kritiikki ei ole aiheetonta, mutta kyky viedä isoja hankkeita systemaattisesti eteenpäin on ollut Tampereen selkeä vahvuus. Ilman vahvaa poliittista johtamisjärjestelmää, jossa mukana ollaan suurien hankkeiden starttiviivoilta asti, hankkeiden eteenpäin vienti olisi ollut todennäköisesti hitaampaa ja hankalampaa.

Ratikkaa ja ratapihaa – terveisiä valtuustosta

Kesäkuun valtuustossa (15.6.2015) käytiin Tampereen raitiotiehankkeesta ja päätöksenteon aikataulusta värikästä keskustelua. Tampereen raitiotiehankkeen jakaminen osiin tarkoittaa, että raitiotien kehitysvaihe jaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta TaYSille ja reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta Lentäväniemeen.

Tavoitteena on, että ratikkahanke etenee nyt niin, että varsinaiseen rakentamisvaiheeseen siirrytään vuoden 2016 aikana. Ehtona on, että kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja valtion on osallistuttava hankkeeseen 30 prosentin rahoitusosuudella. Täysimittainen rakentaminen voisi alkaa jo kesällä 2017.

Lue lisää...

Kriittisissä puheenvuoroissa valtuustossa nousi esille muun muassa väite, että ratikka eriarvoistaa kaupunkilaisia, kun ratikkalinjan lähellä asuvat kaupunkilaiset ovat paremmassa asemassa kuin etäämmällä asuvat. Minun on hankala nähdä, miten julkisen liikenteen kulkumuoto, jonka kulkureitti kulkee lukuisten oppilaitosten, päiväkotien, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja muiden julkisten rakennusten ohitse, eli juuri kaikkien kaupunkilaisten palveluiden luokse, olisi eriarvoistava julkisen liikenteen muoto. On totta, että ratikka ei kuljeta ketään kotiovelle, mutta mahdollistaa kaikille sujuvan kulkemisen Hervannasta Lentävänniemeen läpi Tampereen keskustan.

Valtuustossa vaadittiin perussuomalaisten taholta myös ratikasta kansanäänestystä. Ajatus kansanäänestyksestä on periaatteessa kannatettava, mutta nyt raitiotiehanke etenee jo suunnitellusti eteenpäin valtuuston linjaamien raamien puitteissa ja odotamme lopullista päätöstä valtionrahoituksesta. Kansanäänestys viivästyttäisi merkittävästi tätä hanketta, jonka tuki kuntalaisilta on mitattu useissa kuntavaaleissa ja myös mielipidemittauksissa. On selvää, että kaikki kuntalaiset eivät ole ratikan kannalla, mutta enemmistö on myönteisen kantansa ilmaissut. Kevään 2013 kyselyyn vastanneista pääosa (61 %) arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti ja valtaosa (93 %) ainakin silloin tällöin.

Kokouksessa valtuusto hyväksyi myös Ratapihankadun kaavan, joka on merkittävä päätös kaupungin keskustan tulevien liikenne- ja rakentamishankkeita ajatellen. Päätös sisältää valitettavasti Morkun purkamisen. Tavara-asema siirrettäisiin Morkun tontille. Vihreät olivat merkittävä voima neuvoteltaessa aikoinaan yhdyskuntalautakunnassa tavara-aseman säilyttämisestä, sillä tavara-asema oli purku-uhan alla. Neuvotteluiden myötä näin ei onneksi käynyt. On totta, että tavara-aseman siirto tulee maksamaan. Päätösesitys oli kuitenkin neuvotteluiden tulos, jolla saatiin sovitettua tavara-aseman säilyttäminen ja liikenneratkaisut tavalla, johon päätöksenteossa oli eri osapuolilla mahdollisuus sitoutua. Päätös ei ollut vihreiden tavoitteiden kannalta ihanteellinen, mutta eräänlainen työvoitto, jolla voimme turvata historiallisesti merkittävän rakennuksen säilyttämisen osana tamperelaista rakennuskulttuuria.

Yhteenveto puheestani ratikkavaltuustossa

Arvoisat valtuutetut ja kaupunkilaiset

Raitiotiehanketta tulee arvioida laaja-alaisesti yhteiskuntataloudellisista ja kuntataloudellisista näkökulmista. Näihin näkökulmiin tarjolla oleva ratikkaselvitys on antanut hyviä vastauksia. Ratikassahan ei ole kyse vain joukkoliikenteestä ja ihmisten kuljettamisesta itsessään, vaan koko kaupunkikehityksen tukemisesta.

Kannatan raitioteitä, koska se on joukkoliikennejärjestelmän tehokkain keino vastata tiivistyvän kaupunkirakenteen haasteeseen. Nopea ja moderni joukkoliikenneratkaisu nostaa myös reitin varrella ja sen läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvoa. Samalla myös rakentamisen nettokustannukset supistuvat.  Korkealuokkaisena ja luotettavana raitiotielinjana toteutettu liikennöinti on bussiliikennettä täsmällisempää ja nopeampaa, joten matkustajien kokema palvelutaso paranee.

Lue lisää...

Raitiotie keskustasta lähiöihin antaa tulevaisuudessa myös esikaupunkikaavoitukselle mahdollisuuksia. Ratikan myötä syntyy parempi mahdollisuus elää ilman autoa kuten keskustassa. Hyötynä on siten myös autokaupunkilähiön ympäristöhaittojen välttäminen ja pienempi autopaikkojen ja katutilan tarve. Raitiotie nostaa myös ratikan varrella olevien lähiöiden arvoa ja imagoa

Itse tulen äänestämään tänään Paasikiventien puolesta. Asiantuntija-arvioihin ja esitettyyn linjaukseen on ollut lopulta helppo yhtyä. Santalahden alue on kaupungille käyttämätön voimavara, joka on ollut hoitamattomassa tilassa vuosikymmenien ajan. Näen Santalahden lähes Tampellan kaltaisena mahdollisuutena rakentaa keskustan tuntumaan houkutteleva asuin- ja työpaikka-alue. Tiedän yleisen mielipiteen kaupunkilaisten keskuudessa olevan tällä hetkellä Pispalan valtatien puolella, mutta päätöksentekijänä katson nyt kauaksi tulevaisuuteen, 2020-luvulle ja siitä eteenpäin.

Pitämäni ryhmäpuheenvuoro kaupungin tilinpäätöksestä 2013

Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Vuoden 2013 tilinpäätös käsittelee kuluvan valtuustokauden ensimmäistä vuotta. Tampere virtaa –kaupunkistrategiaa toteutettiin tuolloin viimeistä kertaa ja uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin. Toimintaa ohjasi osaltaan myös uusi pormestariohjelma. Näin tilipäätöksen yhteydessä on ilahduttavaa huomata, että vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääpiirteissään suunnitelmien mukaisesti. Kaikki hyvinvointipalveluiden tavoitteet saavutettiin vähintään osittain ja liikelaitosten tavoitteista vain yksi jäi saavuttamatta.

Lue lisää...

Tampereen kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut valtuustossa jatkuvan tarkkailun alla. Henkilöstömäärä oli viime vuoden lopulla 15 150 henkilöä sisältäen määräaikaiset työsuhteet. Henkilöstömäärä nousi vuodesta 2012, mutta sitä on selittänyt organisatoriset muutokset, erityisesti Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi. Samanaikaisesti huolestuttavalta kuulostavat henkilöstökulut kasvoivat 36,9 miljoonaa. Nousua selittää organisatoristen muutosten lisäksi muutokset eläkemaksuissa ja kunta-alan palkoissa.

Henkilöstömäärää ja henkilöstökustannuksia onkin arvioitava tarkasti kokonaisuutena ja laajasti, jotta voimme olla vakuuttuneita siitä, mitkä muutokset johtuvat meistä riippumattomista tekijöistä tai sellaisesta toiminnan tehostamisesta, joka tuottaa positiivisia vaikutuksia jatkoa ajatellen. Nyt voimassaoleva rekrytointikielto ehkäisee osaltaan henkilöstömäärän kasvua.

Ilahduttavaa on se, että sairauspoissaolojen kehitys on taittunut. Vuonna 2013 todettu 15.9 sairauspoissaolopäivää henkilövuotta kohden on kuitenkin vielä liikaa. Päivittäiseen esimiestyöhön, työn organisointiin ja eri riskiryhmien työssäjaksamiseen tukemiseen on panostettava edelleen  – suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Kaikki työhyvinvoinnin nimissä tehdyt toimet eivät myöskään ole tarkoituksenmukaisia. Vihreä valtuustoryhmä pitää muun muassa Tampereen Aterialla ollutta tapaa palkita työyhteisöä rahallisesti sairauspoissaolojen vähenemisestä arveluttavana, jopa haitallisena. Rahallisilla kannustimilla ei investoida ongelman ytimeen, työntekijöiden terveyteen ja toimintakykyyn. Pahimmassa tilanteessa rahallinen palkitsemisjärjestelmä johtaa työpaikalla ”sitkutteluun”, työkyvyttömyyden rajoilla.

Investointitarpeet ovat kovat. Toiminnan ja investointien välinen rahoitus onkin tilinpäätöksessä alijäämäinen. Vuonna 2013 vain 47 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella. Tämä on haaste omaisuuden hoidolle, kehittämiselle, myymiselle ja investointien priorisoinnille.

Tampereen kaupungin tilipäätös kuitenkin osoittaa, että investoinnit voivat samanaikaisesti edistää sekä ilmasto- ja energiasitoumuksia että lisätä kaupungin vetovoimaa. Muun muassa hybridibussien kulutussäästö on mainittu tilinpäätöksessä olevan kiistaton tosiasia. Logistiikan kuljetusohjauskeskuksen kautta toteutettujen matkojen yhdistelyn myötä säästettiin 337 000 ajokilometriä. Taloudellinen säästö ja ympäristöteko kulkevat tässäkin siis käsi kädessä.

Kaupunki on investoinut myös pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen, joka osaltaan edesauttaa kaupungin tehokkaampaa maankäyttöä. Lisäksi sähkölaitoksen puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö energiantuotannon polttoainekäytöstä kasvoi 19 prosenttiin ja Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt laskivat edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Ilmastositoumuksia edistävästä hyötyvoimalaitoksesta tehtiin investointipäätös viime vuonna. Kaiken tämän lisäksi tämän vaalikauden kärkihanke on ratikan määrätietoinen eteenpäin vienti.

Talousarviota muutettiin tuttuun tapaan myös vuoden 2013 aikana. Muutetun talousarvion toimintakate oli 19.8 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäisen talousarvion. Merkittävin poikkeama oli terveyden- ja toimintakyvyn palveluissa, jonka toimintakulut ylittyivät 13.6 miljoonalla eurolla. Tältä osin Tampereen kaupungilla on toiminnassaan merkittävä rakenteellinen ongelma. Asetelma on kestämätön.

Samanaikaisesti merkittävimmät ennalta ehkäisevät palvelut eivät edelleenkään toimi riittävällä volyymillä. Vuonna 2013 lastensuojelutarpeen selvityksistä 20 prosenttia ei ollut tehty kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kyse ei ole vain määräajoista, vaan koko lastensuojelun laadusta. Työhön on ehdittävä ja kyettävä paneutua ammattitaitoisesti. Me kaikki tiedämme, että eriarvoistuminen on kasvanut. Yhä useampi lapsi ja nuori voi hyvin, mutta pieni, sekin kasvava joukko on aiempaa moniongelmaisempi. Tämä näkyy myös konkreettisesti kaupunkimme katukuvassa. Pitkälle syrjäytyneitä, vakavasti päihdeongelmia nuoria on yhä enemmän. Työ tämän ongelman ennalta ehkäisemiksi alkaa usein siitä informaatiosta, jonka lastensuojelu joutuu ottamaan vastuulleen.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat noin 0.8 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Vastaavasti ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 1.5 milj. euroa talousarviota suurempina. Lasten ja nuorten ydinprosessi näyttää taloudellisista tunnusluvuistaan huolimatta osittain myös valoisalta. Juuri lasten ja nuorten palveluissa kuljettiin rakenteellisten muutosten osalta oikeaan suuntaan. Avoimen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä lisääntyi lähes 14 prosenttia. Myös päivähoitopaikkatakuun käyttäjien määrä lisääntyi.

Vielä katsaus työllisyyden hoitoon.  Ilahduttavaa on, että koulutustakuu on toiminut mutkattomasti. Sen sijaan nuorisotakuu ei ole edennyt niin hyvin kuin sen olisi pitänyt ja työttömyyden kasvu jatkuu. Tilinpäätöksen yhteydessä on syytä huomioida, että nuorisotakuun pienet määrärahat eivät yksinään ole tähän syy, vaan nuorisotakuun toteuttamisen valtakunnalliset rakenteet ontuvat.  Positiivista vastaavasti on se, että työllisyydenhoidon kokonaisuus on nyt keskitettyä. Yhden tilaajan malli työllisyydenhoidossa on selkeä. Kasvava työttömyys edellyttää kuitenkin työllisyydenhoidon palveluyksikön toiminnan tehostamista edelleen.

Avoin Tampere -hanke puolestaan on synnyttänyt uutta liiketoimintaa, mutta enemmän tarvitaan. Tredean asemaa on syytä terävöittää Tampereen näkökulmasta. Seudullisuus ei toimi niin hyvin kuin olemme toivoneet.

Tampereen Vihreä valtuustoryhmä osallistuu näillä saatesanoilla nyt käsillä olevan tilinpäätös 2013 asiakirjan käsittelyyn ja kiittää samalla selkeästä ja tarkkanäköisestä arviontikertomuksesta.