Sosiaalityö on jäämässä sote-uudistuksessa jalkoihin (kirjoitukseni Aamulehdessä 6.4.)

 

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen myötä palvelut ovat historiallisen myllerryksen alla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kaipaa kyllä remonttia, mutta erityisen huolestuttavaa on sosiaalipalveluiden jääminen uudistuksen varjoon. Keskustelu ja huomiot ovat kiinnittyneet pääosin terveydenhuollon kysymyksiin samalla kun lastensuojelu, vanhustyö, vammaispalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut jäävät paitsioon.

Suomalaisen lapsen suurin turvallisuusriski on lähisuhteissa koettu väkivalta. Vuosittain syntyy noin 60 000 vauvaa, joista joka kymmenennellä on riski tulla kaltoinkohdelluksi vailla riittävää hoivaa. Noin kuusi prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.  Ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Listaa eriarvoistuvasta lapsuudesta ja vanhemmuudesta sekä vähemmistöjen asemasta voisi jatkaa useilla eri tunnusluvuilla. Hallituksen tekemät heikennykset päivähoitoon ja kuntien valtionosuuksien leikkaaminen myös perusopetuksen resursseista ovat olleet omiaan lisäämään tätä eriarvoistumiskehitystä.

Sosiaalityön merkitys ei ole hävinnyt, vaan se korostuu. Hyvinvoivat ihmiset ovat kunnan tärkein voimavara. Päätöksenteossa ja kunnan edunvalvonnassa on pidettävä nyt ääntä sosiaalipalveluiden turvaamisen, jatkuvuuden ja kehittämisen puolesta. Muutoin murramme niitä elintärkeitä korvaavia ja kannattelevia palveluita, joiden avulla kunnat ovat yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa nostaneet ihmisiä pohjalta ylös.

Anna-Kaisa Heinämäki

kaupunginvaltuutettu (vihr.), YTM, HTM

17.7.2016 Aamulehdessä: Tampere lastenkulttuurin pääkaupungiksi

Tampereella on jo vuosia haluttu panostaa lastenkulttuuriin. Tämä näkyy kaupungissa monipuolisesti niin vapaa-aikapalveluissa kuin myös osana päivähoitoa, perusopetusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Haluammekin Tampereen profiloituvan lastenkulttuurin pääkaupungiksi, joka pitää yllä näitä vahvuuksiaan ja kehittää lapsille ja nuorille suunnattua kulttuurintarjontaa osana muuttuvaa maailmaa.

Lista nykyisistä vahvuuksistamme on yllättävän pitkä. Museoissamme on lukuisia lapsille sopivia näyttelyitä ja leikkitiloja. Ainutlaatuinen Tampereen taidemuseon kokoelmaan pohjautuva muumimuseo avautuu Tampere-taloon ensi keväänä tarjoten matkailulle ja eri-ikäisille kaupunkilaisille uuden yhteisen kaupungin olohuoneen. Tampere perinteisenä teatterikaupunkina tarjoaa vuosittain lukuisia korkeatasoisia lastenteatteriesityksiä ja koko kaupunkiseudulla on vankka jalansija lastenkirjallisuuden edistäjänä. Kaupunkimme laadukkaiden leikkipuistojen arvon ymmärtää oikeastaan vasta sitten, kun vastaavia etsii muista kaupungeista. Lisäksi laaja tapahtumatarjontamme tarjoaa paljon lapsille ja perheille, aina itsenäisyyspäivän juhlista kesän suurtapahtumiin.

Lue lisää...

Lastenkulttuurilla on Tampereella myös vahva pedagoginen merkitys. Lapset voivat harrastaa laaja-alaisesti musiikin, kuvataiteen ja käsityön opintoja. Tamperelainen kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari on ainutlaatuinen kokonaisuus valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Taidekaaren ansiosta esi- ja peruskoululainen lapsi pääse jokaisena kouluvuonna yhdelle vierailulle tamperelaiseen kulttuurikohteeseen ja yhteen työpajaan maksutta osana koulupäivää. Lukuvuonna 2015-2016 Taidekaareen osallistui 13 767 oppilasta. Taidekaaren myötä oppilaalla on mahdollisuus tutustua muun muassa museoihin, teatteriin, Tampere Filharmoniaan, Sirkukseen, tanssiteatteriin, kirjastoihin ja käsityökouluun. Taidekaaren opetusmenetelmät ovat toiminnallisia, jolloin syntyy mielekäs ja elämyksellinen kulttuurikokemus.

Ainutlaatuinen palvelu on myös lastenkulttuurikeskus Rulla, jossa päiväkotilapset vierailevat säännöllisesti. Rulla on myös perheiden suosiossa. Siellä vierailee vuosittain n. 23 000 lastenkulttuurin ystävää. Kulttuuri on jalkautunut kiinteästi myös osaksi neuvoloiden palvelua. Neuvoloista voidaan antaa kulttuurikohteisiin lähetteitä pienten lasten perheille. Vauvasirkus ja vauvojen värikylpy ovat tuoneet iloa moneen perheeseen ja sitä kautta vahvistaneet vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta.

Lastenkulttuurilla onkin vahva hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisen merkitys, mikä korostuu, kun perheiden taloudelliset mahdollisuudet panostaa vapaa-aikaan ovat varsin erilaiset. Lapsemme syntyvät digiaikaan, joka tarjoaa valtavat mahdollisuudet itsensä ja uudenlaisten kulttuurin muotojen kehittämiseen, mutta elämäntapojen muutos haastaa myös ajankäytön tavat. Ilman mielekkäitä kokemuksia, on uhka menettää teatterin, taiteen ja musiikin asema osana vapaa-ajanvieton tapoja.

Lastenkulttuurin aseman vahvistaminen on arvovalinta, joka edellyttää myös jatkossa palveluiden systemaattista kehittämistä. Lastenkulttuurin edistäminen osana kaupunkikuvaa on yksi tunnistettu kehittämisen kohde. Ideointia on syytä tehdä yhdessä koulujen oppilaskuntien ja Tampereen Lasten Parlamentin kanssa.

Lastenkulttuurilla on myös vahva elinkeinopoliittinen potentiaali. Tampereen kaupunki lastenkulttuurikaupunkina on syytä nostaa matkailumarkkinoinnin yhdeksi kärjeksi. Valtakunnallinen lastenkulttuurin tiedotuskeskus etsii sopivaa sijoittumispaikkaa. Tampere, keskeisen sijainnin lisäksi, tarjoaisi kulttuuriantinsa puolesta tähän oivallisen paikan. Ylipäätään toivomme saavamme mahdollisuuksia toimia valtakunnallisesti ja globaalisti merkittävien lastenkulttuurin muotojen ja uusien avausten kotipesänä.

Anna-Kaisa Heinämäki,
apulaispormestari, sivistys- ja elämänlaatupalvelut sekä osaamis- ja elinkeinopalvelut
Leena Kostiainen,
apulaispormestari, lasten ja nuorten palvelut

Budjettivaltuusto oli nyt lasten ja perheiden puolella

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 14 tuntia vuoden 2017 budjettia. Eniten keskustelua aiheutti kaupungin yleinen taloudellinen tilanne ja lasten asema mahdollisten säästöjen kohteena. Harvemmin valtuustossa on puhuttu näin intohimoisesti lasten ja perheiden asemasta. Juuri tällä hetkellä eri kunnissa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten mahdolliset varhaiskasvatuslain muutokset tulisi ottaa ensi vuonna huomioon. Kunnat päätynevät vaihteleviin ratkaisuihin. Lakimuutoksen tavoitteena on, että ryhmäkokoja nostettaisiin yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä ja päivähoito-oikeus rajattaisiin 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista on kotona ilman työtä tai opiskelupaikkaa.

Muutosten vastustajat pelkäävät lasten aseman eriarvoistuvan vanhempien työmarkkina-aseman perusteella. Lakimuutoksen kannattajat katsovat vastaavasti 20 tuntia viikossa riittävän alle kouluikäiselle lapselle riittäväksi varhaiskasvatuksen tasoksi. Argumentteja on lukuisia muitakin puolesta ja vastaan. Valtuuston enemmistö lopulta päätti yhden äänen enemmistöllä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata. Lisäksi laajemman poliittisen tuen sai se, että ryhmäkoot eivät suurene. Päätös myötäilee muun muassa Helsingin poliittisen enemmistön tekemää kantaa.

Kokonaisuus ei tule olemaan jatkossa kuitenkaan helppo. Jos laki astuu voimaan, on päivähoidon tason ylläpito ilman siihen osoitettuja valtionosuuksia haasteellinen tehtävä. Toisaalta, kyseessä on niin merkittävä sosiaalipoliittisen peruspilarimme murtaminen, että ilman riittävää tietoa päivähoidon paikallisesta organisoinnista, tällaisen palvelun heikennys on erittäin arveluttavaa. Lasten ja perheiden asemaan ei tule tehdä leikkauksia ilman riittävää tietoa tällaisen järjestelmän negatiivisista vaikutuksista. Nyt kaikki asiantuntijalausunnot vastustavat kaavailtuja muutoksia lasten hyvinvointiin ja tasa-arvoisiin oikeuksiin vedoten. Lapsiperheköyhyys on kasvanut, emmekä voi tehdä päätöksiä, jotka saattavat lisätä lasten ja perheiden eriarvoistumista.

 Talousarvio sisältää myös muita lapsia ja heidän perheitään koskevia merkittäviä asioista, joista syytä mainita muutamia valoisia puolia. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten Icehearts -toiminta laajenee, kun uusi ryhmä aloittaa ensi vuonna Tampreella. Tämä toiminnan käynnistäminen muutama vuosi sitten on mielestäni yksi rohkeimpia avauksia tukea lasten hyvinvointia vaikuttavalla tavalla. Uuden sosiaalihuoltolain mukaista matalan kynnyksen perheapua annetaan kotiin ennalta ehkäisevänä palveluna.  Lasten ja nuorten ilmaisia harrastusmahdollisuuksia jatketaan ja lukuisat liikuntapaikkojen rakentamishankkeet tukevat lasten ja nuorten liikkumista. Erilaisten harrastusseurojen saamat kaupungintuet pysyvät edellisen vuoden tasolla, joka mahdollistaa myös kolmannen sektorin elinvoiman palveluiden harrastuspalveluiden tarjoajana.

Kaiken kaikkiaan budjetti sisälsi lukuisia hyviä vihreän valtuustoryhmän tavoitteita. Edistämme mahdollisuuksiamme ryhtyä perustulon kokeilukunnaksi. Panostamme kevyen liikenteen väyliin ja jatkamme Hämeenkadun joukkoliikennekokeilua. Opiskelijahuollon määrärahoista ei leikata ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksen kurssimäärä pysyy tämän vuoden tasolla. Pienituloisten aktiivipassi jatkuu myös seuraavana vuonna ja kaupunki ottaa käyttöön kokeiluluontoisesti sosiaalisen luototuksen valtuustokauden loppuun asti. Päihteiden käyttäjien palvelukeskus Huoltsulle on turvattu määrärahat, mutta tiloja haetaan vielä kuumeisesti.

Kun katselee kuntataloutta tästä valtuustoryhmän puheenjohtajan ja apulaispormestarin näkökulmasta, voi budjettia pitää kohtuullisena kokonaisuutena. Tyytyväisyyteen ei voi kuitenkaan tuudittautua. Yli 15 miljoona alijäämäinen kaupungin budjetti tarkoittaa kaupungin velan kasvavan ensimmäisen kerran yli 2000 euroa/asukas. Edessä on viimeistään ensi vuonna lukuisia kipeitä valintoja jolloin erilaiset arvot, intressit, valtakunnan politiikan linjaukset ja eri viiteryhmien oikeuksien puolustaminen törmäävät jälleen toisiinsa tuntuvalla tavalla.

11.5.2015: Puheenvuoroni valtuustossa apulaispormestarivalinnan yhteydessä

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Kiitos antamastanne luottamuksesta. Otan apulaispormestarin tehtävän vastaan innostuneena ja uteliaana, mutta myös hyvin nöyränä. Kyse on merkittävästä tehtävästä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, koulutuksen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osa-alueilla.

Osaamis- ja elinkeinopalveluiden apulaispormestarin tehtävässä keskeistä on toimia yhtenä kaupungin sillanrakentajana kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksien välillä. Vetovoimatekijöitämme ovat olleet erityisesti laadukas ja monipuolinen koulutustarjonta ja osaava työvoima. Taantuman myötä vientivetoinen elinkeinorakenteemme on kuitenkin muuttunut rakenteiltaan pysyvästi ja osaamistarpeet ovat muuttuneet. Otankin tehtävän vastaan tilanteessa, jossa työttömyysprosenttimme on noin 18%.

Lue lisää...

Apulaispormestarina haluan seurata työllisyydenhoidon kokonaisuutta mahdollisimman tiiviisti. Katson tärkeäksi viedä eteenpäin työllisyydenhoidon kuntakokeilua, jolloin meille tulisi lisää autonomiaa vastata työttömyyteen juuri paikallisista tarpeista käsin. Erityisenä haasteena ovat pitkäaikaistyöttömät. Heidän tarpeensa saada yksilöllistä ohjausta sekä mahdollisuudet osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ja palkkatukityöhön ovat erityisen korostuneita. Taloudellisen lisähaasteen on nyt tuonut se, että kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien hoidosta kasvoi vuoden 2015 alusta.

Työllisyyden hoidossa keskeiseksi on nostettu myös koulutuksen työelämälähtöisyyden edelleen kehittäminen. Yksittäisenä ajankohtaisena kokeiluna mainittakoon myös uusi työllisyydenhoidon palvelusetelimalli, jossa kumppaniksi haetaan yrityksiä. Tällöin työttömien työllistymisvalmiudet voisivat kehittyä aidossa työympäristössä.
Synkästä työllisyystilanteesta huolimatta strategisena tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Katseet ovat nyt uusien teknologioiden mahdollistavien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja uusien kumppanuuksien hyödyntämisessä. Yksi esimerkki kumppanuustyöstä on mahdollisuutemme panostaa aiempaa voimakkaammin kehitysmaaliiketoiminnan kasvuun ja vahvistaa siten Tampereen ja seutukunnan PK-yritysten globaaleja yhteyksiä ja toimintaedellytyksiä.

Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden budjetti on määrällisesti pienin, mutta tämä kokonaisuus ihmisten elämänlaadun kannalta on merkittävä. Miten kaupunkina luoda puitteet ihmisille liikkumiseen, kun liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle kasautuvina summina on arvioitu noin 1-2 miljardin suuruiseksi? Kaupungin liikuntapalveluiden haasteena on vastata erityisesti elämäntapojen ja nuorisokulttuurien pirstoutumiseen ja monimuotoistumiseen.

Harrastamisen muodot ovat yhä yksilöllisempiä. Kaupungin tilojen yhä joustavampi käyttö erilaisessa harrastustoiminnassa on ollut yksi tapa vastata tähän muutokseen. Erityisen tärkeää on mielestäni kohdentaa resursseja sellaisiin liikuntapalveluihin, jotka sopivat kuntalaisille elinkaaren kaikissa vaiheissa. Maauimalahanke ja pian avautuva remontoitu Kalevan uimahalli ovat esimerkkejä tällaisista palveluista.

Liikuntapalveluiden lisäksi muut harrastusmahdollisuudet, erinomaisesta palvelustaan tunnetut kirjastopalvelut ja Tampereen laaja kulttuurielämä ovat vetovoimamme kulmakiviä ja kasautuvien ongelmien ennalta ehkäisyä. Juuri näiden palveluiden avulla vedämme ihmisiä yhteiskunnan keskiöön eikä sieltä pois päin.

Arvoisat kuulijat, vielä hetkeksi henkilökohtaisiin tuntemuksiin.
Olen tehnyt työurani pääosin poliisina, poliisihallinnon eri tasoilla ja eri tehtävissä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Työkokemukseni näissä tehtävissä onkin ollut mielestäni näköalapaikka moniin kuntakentän ja koko yhteiskunnan kysymyksiin. Tunne tämän apulaispormestaritehtävän kynnyksellä on nyt vähän samanlainen kuin astuessani viisitoista vuotta sitten poliisin ensimmäiseen työvuoroon. Oli hypättävä liikkuvaan junaan hoitamaan asioita laidasta laitaan. Työ opetti tekijäänsä. Ensimmäinen keikkani oli marssittaa kaksi riitapukaria Lahden keskuspuistosta eri suuntiin. Seuraavaksi riensimme etsimään itsetuhoista nuorta, jonka kanssa kävin sitten syvällisen keskustelun maijan takapenkillä.

Tässä apulaispormestarin tehtävässä asiakokonaisuudet ovat toki täysin erilaisia ja eri mittakaavassa, mutta yhteisiäkin piirteitä on noihin työurani ensihetkiin verrattuna: on liikuttava jatkuvasti tehtävästä toiseen. On soviteltava näkökulmia, etsittävä ratkaisuja ja totuutta. On muuttuvia tilanteita, jotka on otettava haltuun ja muistettava aina punaisena lankana työtoverini sanat sieltä Lahden Keskuspuistosta; Tärkeimmät lihaksesi ovat poskilihakset, ne joiden avulla puhut ihmisille. Jos hermostut, sinä menetät pelin. Hyvä ohje noudatettavaksi myös apulaispormestarin tehtävässä.

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset. Haluan olla teidän kaikkien käytettävissä. Olkaa yhteydessä matalalla kynnyksellä. Lupaan hoitaa tämän tehtäväni parhaan kykyni mukaan ja tehdä sen rakentavassa ja aidossa yhteistyössä teidän kaikkien kanssa.

Kirjoituksemme Aamulehdessä: Turvakotien hyvä toiminta on sivistysvaltion mitta

Suomessa ei ole ollut aiemmin lainsäädäntöä lähisuhdeväkivallan uhrin turvakotipalveluista. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan kuitenkin niin sanottu turvakotilaki. Lain tarkoituksena on varmistaa, että turvakotipalvelu olisi jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta ympärivuorokautisesti. Lain voimaantuloon liittyy puolen vuoden siirtymäaika. Sopimuksia turvakotipalveluja tuottavien kanssa ei ehditty tekemään heti vuoden alusta.

Lue lisää...

Tällä hetkellä suurin osa turvakodeista on järjestön ylläpitämiä ja kuntien ostamien turvakotipalvelujen määrä on vaihdellut vuosittain ja paikkakunnittain. Karu totuus onkin, että ostettujen turvakotipalveluiden määrä on ollut riippuvaista kunnan taloudellisesta tilanteesta. Turvakodit ovat olleet erityisesti lastensuojelun ytimessä. Suurin osa turvakodin asiakkaista on vanhempia lapsineen. Vuonna 2013 Ensi- ja turvakotien liitto ry:n 12 turva-kodissa oli asiakkaita yhteensä 2 154, joista lapsia vähän yli puolet. Samana vuonna Tampereen ensi- ja turvakodissa oli historiansa kiireisin vuosi, asiakkaita yhteensä 367 ja asiakasvuorokausia 8542.

Lakisääteiset turvakotipalvelut ja tavoite ohjata varat toimintaan valtion varoista on kunnianhimoinen ja äärimmäisen tärkeä. Huoli rahoituksen riittävyydestä on kuitenkin suuri. Euroopan neuvoston suositusten mukaan 10 000 asukasta kohden tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Suomessa tämä edellyttäisi noin 530 paikkaa, kun niitä on 120. Vastaavasti Tampereella pitäisi olla 22 ja Pirkanmaalla 50 perhepaikkaa, kun tällä hetkellä alueen ainoassa Tampereen turvakodissa on vain 7 perhepaikkaa. Jo siis pelkästään turvakotipaikkojen määrää pitäisi lisätä tuntuvasti, jotta Suomi täyttää kansainväliset velvoitteet.

Sen lisäksi, että valtion tulee varmistaa turvakotien rahoitus, on turvakotien varsinaisessa toiminnassa merkittäviä kehittämisen tarpeita. Joka neljännen asiakkaan äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Haasteena onkin, miten tarjota jatkossa yhä tehokkaammin palveluita mahdollisille kunniaväkivallan uhreille ja vihan tai vainon kohteeksi joutuneille. Turvakotien asiakasryhmissä aliedustettuna ovat tällä hetkellä myös ikäihmiset ja vammaiset, vaikka juuri näiden väestöryhmien tiedetään kokevan keskimääräistä enemmän väkivaltaa läheistensä taholta.

Turvakodeissa on myös suuri huoli miten jatkossa tehdään perheväkivaltatyötä. Turvakodeista ei saa tulla vain akuuttia kriisityötä tekeviä lyhytaikaisia sijoituspaikkoja. Turvakotien tärkein työ on auttaa perheitä katkaisemaan väkivallan kierre ja antaa aikaa, etenkin lapsille, kertoa mitä on tapahtunut ja etsiä ratkaisuja elää ilman väkivaltaa ja sen uhkaa.

Turvakotipaikkojen määrän tuntuva kasvattaminen, eri väestöryhmien kattavampi huomioiminen ja väkivaltatyön turvaaminen ovat nyt lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ytimessä. Tämä vaatii valtion taholta riittävän resursoinnin. Muutoin käy niin, että uudistamme nykyiset palvelut ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Taka-askeleita ei ole varaa ottaa.

Maria Länsiö, Tampereen ensi- ja turvakotin ry:n toiminnanjohtaja

Anna-Kaisa Heinämäki, kaupunginvaltuutettu, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen