Tiedolla vai tunteella johtamista?

Termi tiedolla johtaminen on ollut julkishallinnon suosikkitermejä jo vuosikaudet. Termistä on helppo pitää. Itse kullekin tulee tunne, että teemme asioita rationaalisesti harkiten.

Sittemmin työkokemukseni niin virkamiespuolella kuin politiikassa on muistuttanut jatkuvasti siitä, että asioiden valmistelu ja päätöksenteko on aina enemmän tai vähemmän joidenkin arvojen, näkemysten, uskomusten ja periaatteiden sävyttämää. Syvempi analyysi ja tiedolla johtaminen ei toteudu, vaikka haluamme siihen uskoa.

Lue lisää...

Asiasta löytyy paikallisia ja ajankohtaisia esimerkkejä. Esimerkiksi se, millä välineillä ja keinoilla kaupunkia kehitetään, on hyvä esimerkki siitä, miten eri näkemykset ja uskomukset ohjaavat kaupunkisuunnittelua.   Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on nyt kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa 220 000 k-m2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Tavoite on siis määritelty ja suhteutettu kaavoitusresursseihimme, mutta syvällisempi tavoitekeskustelu siitä, kuinka suurta kasvua ylipäätään voimme tavoitella ja kannattaa tavoitella, on seikkaperäisesti käymättä.

Tietyille tunnusluvuille sovitettu kaavoitusohjelmamme voi muodostua nimittäin itsellemme ansaksi, jos kaupungistumiskehitys ennakoidusti vain voimistuu. Tällöin emme pystykään vastaamaan kasvavaan asuntojen kysyntään, joka ylikuumentaa pahimmillaan asuntomarkkinoita. Asuntomarkkinoiden ja tasapainoisen palvelurakenteen ennakoinnin vuoksi tulisikin näitä itse itsellemme määriteltyjä määreitä kyseenalaistaa nykyistä reippaammin ja tehdä analyyttista skenaariota eri väestömäärien kehityksen vaikutuksista asuntotuotantoon ja palvelutarpeeseemme.

Toinen oivallinen esimerkki on keskustelu siitä, tarvitseeko rakentaa nykyisestä Rantaväylän tunnelista lähtevä maanalainen eritasoliittymä keskustaan. Hintalappu liittymälle pyörii reilussa 30:ssa miljoonassa eurossa ja ajoramppia on suunniteltu nyt Satakunnankadulle, Mustalahdenkadun risteyksen lähelle. Kaupunginhallitukselle esiteltiin (13.3.2017) varsin seikkaperäiset selvitykset siitä, miten liikennemäärät eritasoliittymän rakentamisen jälkeen jakautuvat Tampereen katuverkossa. Analyysi on kuitenkin tehty vain eritasoliittymästä. Sen sijaan analyyttisempi ja kaupunkisuunnittelun osalta strategisempi keskustelu siitä, mitä muita liikenteen sujuvoittamiseen tähtääviä liikennehankkeita samalla summalla voitaisiin tehdä kasvavassa kaupungissa, on käymättä. Samalla on syvemmin analysoimatta, mitkä ovat hankkeen hyödyt suhteessa kustannuksiin. Vihreä valtuustoryhmä esitti tätä ilmeistä analyysin tarvetta muutosesityksessään, häviten äänestyksen kuitenkin äänin 9-2.

Samalla olisi osattava katsoa vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Otamme lähitulevaisuudessa todennäköisesti melko isoja kehitysaskeleita robotiikassa, jonka mahdollistaa automaattiautojen käytön. Myös autojen yhteiskäyttö lisääntynee lähivuosina. Maailmalla on esimerkkejä parkkihalleista, joihin ei ajeta enää ramppien kautta, vaan hissillä, joka vähentää infran edellyttämän tilan tarvetta. Mikä on näiden kaikkien kehityskulkujen vaikutus rakennettavan infran määrään? Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tärkeää olisi, että nämä kehityskulut otettaisiin päätöksenteossa tosissaan huomioon jo nyt.

Pormestariehdokkaana kohti kevään vaaleja!

Minut nimettiin 31.1.2017 vihreiden pormestariehdokkaaksi kevään kunnallisvaaleihin. Alla julkistamistilaisuudessa pitämäni puhe.

Hyppäsin aikoinaan itse poliittiseen päätöksentekoon politiikan ulkopuolelta tavallisen perheenäidin arjesta. Lähdin ehdolle vaaleihin monen sattuman summana ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä valtuustoon.  Vastuuta tuli pian lisää ja tällä tiellä ollaan. Kokemus poliisin eri tehtävistä ns. juoppokeikoilta sisäministeriön poliisiosastolle ja nyt sitten kaupungin apulaispormestarina ja vihreän valtuustoryhmämme luotsaajana on ollut antoisa tie katsella maailmaa hyvin erilaisista näkökulmista käsin.

Miltä Tampere näyttäytyy? Minkälainen on visioni Tampereesta näiden kokemusten jälkeen? Mikä on meidän vihreiden visio?

Lue lisää...

Sanotaan, että Tampere on Suomen paras paikka asua. Ei tarvitse mennä kuin vaikkapa Kaupinojan saunalle katsomaan tamperelaista välittömyyttä tai viettää aikaa vaikkapa meidän tamperelaisissa leikkipuistoissa tai kymmenillä uimarannoilla, tulee aina tunne, että täällä on helppo olla ja elää. Tai kuinka laaja kulttuuritarjonta meillä on esimerkiksi teattereineen ja taidemuseoineen. Elävä, kaupunkilaisista lähtevä kaupunkikulttuuri kehittyy myös koko ajan. Silloin iskee aina ylpeys. Saan ja haluan olla viemässä eteenpäin tätä kaupunkia näin keskeisellä paikalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tampere olisi täydellinen tai valmis. Kun tiivistän visioksi Tampereen vihreiden vaaliohjelman tavoin, haluan ja haluamme rakentaa ympäristöystävällistä Tamperetta, jossa työtä, koulutusta ja hyvinvointia riittää kaikille. Meillä on tähän erinomaisen eväät. Väestökasvu on nopeaa, uusia kuntalaisia ja investointeja riittää, imagomme on hyvä ja meillä on erittäin monipuolinen koulutusverkosto varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Samanaikaisesti eriarvoisuus on yhteiskunnassa lisääntynyt, työttömyytemme on korkealla, erityisesti lapsiperheköyhyys kasvanut. Yksinäisyys on liian monen läheisin kumppani.

Tampere ei ole onnistunut, jos uusien tornitalojen välissä kasvaa eriarvoisuus. Emme voi olla iloita kasvusta, jos se tarkoittaa myös toisten pahoinvointia.

Tämä on paljon meistä kiinni. Tästä politiikassa on kyse.

Me voimme paljon vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta tarjotaan.  Ja juuri näihin asioihin on investoitava. Näissä paikoissa kasvatetaan meidän tulevaisuus.

Vihreät ovatkin valtakunnallisesti ja nyt vaaliohjelmassaan myös paikallisesti ottaneet tavoitteekseen esimerkiksi maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisen. Vanhempien taloudellinen asema ei saisi määritellä lapsen mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan keskeisimpiin palveluihin.

Yleensä sanotaan, että politiikan tavoite on luoda talouskasvun edellytyksiä tai suunnitella palvelurakenteita. Yhtä hyvin politiikan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää yksinäisyyttä. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakunnan järjestämisvastuulle, meidän tamperelaisten tarve saada palveluita ei häviä mihinkään.

Olen vakuuttunut siitä, että yksinäisyys on monella tapaa hyvinvointimme suurin uhka. Asunnostaan tavattu kuollut mies, jota ei ole kukaan kaivannut viikkoihin, vanhempansa lähipubiin menettänyt lapsi tai yön läpi hätäkeskukseen soittava pelokas vanhus ovat tästä varsin tuttuja ja tyypillisiä esimerkkejä. Haluankin rakentaa Tamperetta, jossa jokainen voi kuulua johonkin. Se on mahdollista, jos tamperelaisilla on harrastustilaa, kirjastoja, palvelukeskuksia sekä ennen kaikkea ihmisiä lähellään; opettajia, sairaanhoitajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, välittäviä naapureita ja lähimmäisiä. Kunnallisen päätöksenteko voi mahdollistaa monta kohtaamista, pohjalta ylös ponnistamista ja arjessa jaksamista. Myös tästä politiikassa on kyse.

Samanaikaisesti kaupungin taloustilanne ei ole helppo. Uusia palveluavauksia ei ole helppo tehdä, jotta emme velkaannu lisää tulevien veronmaksajien kustannuksella. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että meidän ei säästöpaineessa tule näivettää perustavanlaatuisia ja tärkeimpiä palveluitamme, jotka ihmisiä kannattelevat.  Päivähoito, peruskoulu tai palvelukeskus eivät saa olla vain paikkoja, jossa säilömme tamperelaiset ja vain selviydymme päivistä. Kaupunki on tärkeä tukija ja mahdollistaja myös kolmannelle sektorille esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä sekä liikunnan ja kulttuurin toimijoille. Näiden toimijoiden toimintaedellytyksiä ei voi murtaa.

Samanaikaisesti meidän on uskallettava investoida rohkeasti silloin, kun on mahdollisuus turvata kasvavan kaupungin tarpeet, tamperelaisten uudet työpaikat, kaupungin vetovoima, harrastuspaikat ja viihtyisyys. Tarvitsemme alueelle uusia yrityksiä, jotka ovat innovaatioiden ja uuden teknologian edelläkävijöitä.

Peruspalveluiden ohella, myös kaupunkisuunnittelu puhuttaa juuri nyt. Haluamme rakentaa kaupunkia, jossa tehdään fiksua ja tulevaisuuteen katsovaa kaupunkisuunnittelua. Uudistetaan vanhoja asuinalueita ja rakennetaan uutta tiiviisti, hyvien yhteyksien ja valmiin infran äärelle. Tämä säästää myös euroja. Keskusta on Tampereen sydän, se tarvitsee sykkiäkseen toimivan julkisen ja kevyenliikenteen. Annetaan arvo meidän kauniille ja historiallisille vanhoille rakennuksille. Viihtyisässä ja vetovoimaisessa keskustassa on tilaa palveluille, tapahtumille, taiteelle ja uusille yrittäjille ja työpaikoille Viihtyisässä kaupungissa jokaisella on turvallinen olo. Se ei ole yhtään enempää kuin tamperelaiset ansaitsevat.

Toivotan kaikille oikein hyvää vaalikevättä.

Tehdään reilu ja ilon kautta onnistunut kampanja sekä ennen näkemätön vaalivoitto!

Anna-Kaisa Heinämäki
Vihreiden pormestariehdokas

 

Päätös Hämeenkadusta kuuluu yhdyskuntalautakunnalle

Hämeenkadun tilapäinen avaaminen yksityisautoille on hölmöä. Hämeenkadun väliaikaiset, muutamaksi kuukaudeksi tehtävät muutokset tarkoittavat yhtä uutta tietyömaata. Asioiden linjaaminen tiedotustilaisuuksien välityksellä, kahden poliittisen ryhmän edustaessa, on tamperelaiselle päätöksentekokulttuurille ja pormestarikoalition toiminnalle varsin vierasta. Ei voi olla niin, että oikaistaan käytäntöjemme vastaisesti  meidän viralliset päätöksentekoelimet ja asiaan kuuluvat neuvottelut.

Lue lisää...

Loma tuli lomailtua pitkästä aikaa etelän auringon alla. Tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on tapahtunut tämänkin viikon aikana. Yleensä en poliittisista kiemuroista juuri blogeissani kirjoittele, vaan keskityn asiakokonaisuuksiin, mutta teen nyt poikkeuksen. Eilinen tiedotustilaisuus ja siitä aiheutunut yleinen mediaviestintä kun tapahtui juuri kotimatkani ja lentoni aikana Suomeen eikä minulla ollut mahdollisuutta tätä kommentoida eilisen aikana.

Hämeenkadun tilapäinen avaaminen yksityisautoille ei ole mielestäni tässä maailmankaikkeudessa erityisen iso juttu, olennaisempaa on, että meillä on linjaus tulevasta, jossa Hämeenkatua kehitetään joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuna kaupungin ydinalueena. Ymmärrän myös poliittisen paineen asiassa näin kunnallisvaalien alla, mutta varsin hölmöä väliaikainen aukaisu mielestäni on.

Hämeenkadun väliaikaiset, muutamaksi kuukaudeksi tehtävät muutokset tarkoittavat yhtä uutta tietyömaata. Väliaikaiset pyörätiet ja esimerkiksi levennetyt suojateiden keskisaarekkeet tulee purkaa – esimerkiksi Stockmannin edestä. Tästä koituu remontinaikaista haittaa päivittäisille busseille ja tuhansille bussimatkustajille, takseille, huoltoliikenteelle ja siten myös yrittäjille. Johdonmukaisempaa olisikin edetä nykyjärjestelyillä. Varsinkaan, kun avaaminen ei ole ratkaisu ruuhkien vähentämiselle. Keskustan liikennejärjestelyistä keskusteltiin kaupunginhallituksessa 19.12 ja kaupunginhallitukselle toimitettujen tietojen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen aukaisu ei merkittävästi poista ruuhkia.

Osasin tätä tilapäistä aukaisua ja tai vähintään siihen liittyviä vaatimuksia kyllä odottaa eikä itse asia erityisesti yllättänyt. Sain pidettävästä tiedotustilaisuudesta myös tiedon matkalleni. Mutta suunniteltu prosessi yllätti kyllä. Asioiden linjaaminen tiedotustilaisuuksien välityksellä, kahden poliittisen ryhmän edustaessa, on tamperelaiselle päätöksentekokulttuurille ja pormestarikoalition toiminnalle varsin vierasta. Varsinkin, kun kaupunginhallitus on 19.12 kokouksessaan linjannut, että toteuttavat päätökset tehdään yhdyskuntalautakunnassa. Tiettävästi näin ei ole toimittu.

Hämeenkadun eri vaiheista ja suunnitelmista on keskusteltu yhdyskuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa vuosien varrella varsin pitkään ja monivivahteisesti. Ei voi olla niin, että tässä vaiheessa oikaistaan käytäntöjemme vastaisesti ohittaen reippaasti meidän viralliset päätöksentekoelimet ja asiaan kuuluvat poliittiset neuvottelut. Asia tuleekin olla päätösasiana seuraavassa yhdyskuntalautakunnassa. Oletusarvona on, että nyt tiedotustilaisuudessa esitetty linjaus on päätös myös lautakunnassa, mutta ainakin luottamushenkilöillä on silloin mahdollisuus ottaa asiaan virallisesti kantaa.

Kuukauden vanha apulaispormestari

Tultuani valituksi apulaispormestarin tehtävään noin kuukausi sitten, muistan kipuilleeni jonkin verran sen tosiasian kanssa, että jätän pariksi vuodeksi taakseni tutut työtoverit, poliisin identiteettini ja työtehtävät, jotka hallitsen. Vaihtokaupassa otin vastuulleni paitsi apulaispormestarin tehtävät sivistys- ja elämänlaatupalveluiden sekä osaamis- ja elinkeinopalveluiden osa-alueilta, myös vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajuuden. Kulunut kuukausi on kuitenkin mennyt sen verran vauhdikkaasti ja mielenkiintoisissa tehtävissä, että en ole ehtinyt kaivata ns. entiseen elämääni. Työtehtävät ovat vaativia, mutta työ monien asioiden ikään kuin aallonharjalla on äärimmäisen kiehtovaa.

Lue lisää...

Sopeutumista on helpottanut lämmin kaupungin työntekijöiden ja sidosryhmien vastaanotto. Myös tutut verkostot ovat toki auttaneet näin alkutaipaleella. Kun taustani on asiantuntijatehtävissä ja valmistelevana virkamiehenä poliisin eri tehtävissä, haluaisin mieluusti olla kaikkien toimialojeni asiantuntija. Ja näinhän se ei mene. Sellaista määrää työtunteja ei vuorokausiin mahdu, että työllisyydenhoidosta ja toisen asteen koulutuksesta kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kenttä olisi yksityiskohtaisesti hallussa. Isot linjat on kuitenkin hallittava.

Valtuustoryhmän puheenjohtajuus ja apulaispormestarin tehtävät ovat luonteeltaan tehtäviä, jossa ei ole kiinteää työaikaa. Työ kulkee herkästi mukanani kesämökille, uimarannalle ja sukujuhliin. Perheeni kiittää silti tilanteesta, jossa työskentelen pääsääntöisesti Tampereella. Melkein vuosi kun vierähti pendolinossa Tampere-Helsinki –välillä silloin, kun perhe vasta heräili kotona. Siksi tuntuukin nyt siltä, että on onni se, kun voi viedä itse omat lapsensa päiväkotiin ja eskariin aamuisin.

Tuleva syksy tulee olemaan haasteellinen. Taloudellinen kehys erityisesti sivistys- ja elämänlaatupalveluiden puolella tulee olemaan ensi vuonna tiukempi ja toisen asteen koulutus ja työllisyydenhoito ovat valtakunnallisten linjausten myötä voimakkaassa muutoksessa. Tämä tietää kiireisiä viikkoja, mutta myös aivan ainutlaatuisia mahdollisuuksia työskennellä näiden koko Tampereen ja sen seutukunnan hyvinvoinnin kannalta keskeisten asioiden parissa.

Huomenna on ennen kesätaukoja viimeinen valtuuston kokous ja Tampereen kaupungin päätöksentekorytmi hengähtää hetken. Minäkin lomailen heinäkuussa muutaman palkattoman kesälomaviikon turvin. Hyvää kesää kaikille.

11.5.2015: Puheenvuoroni valtuustossa apulaispormestarivalinnan yhteydessä

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Kiitos antamastanne luottamuksesta. Otan apulaispormestarin tehtävän vastaan innostuneena ja uteliaana, mutta myös hyvin nöyränä. Kyse on merkittävästä tehtävästä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, koulutuksen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osa-alueilla.

Osaamis- ja elinkeinopalveluiden apulaispormestarin tehtävässä keskeistä on toimia yhtenä kaupungin sillanrakentajana kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksien välillä. Vetovoimatekijöitämme ovat olleet erityisesti laadukas ja monipuolinen koulutustarjonta ja osaava työvoima. Taantuman myötä vientivetoinen elinkeinorakenteemme on kuitenkin muuttunut rakenteiltaan pysyvästi ja osaamistarpeet ovat muuttuneet. Otankin tehtävän vastaan tilanteessa, jossa työttömyysprosenttimme on noin 18%.

Lue lisää...

Apulaispormestarina haluan seurata työllisyydenhoidon kokonaisuutta mahdollisimman tiiviisti. Katson tärkeäksi viedä eteenpäin työllisyydenhoidon kuntakokeilua, jolloin meille tulisi lisää autonomiaa vastata työttömyyteen juuri paikallisista tarpeista käsin. Erityisenä haasteena ovat pitkäaikaistyöttömät. Heidän tarpeensa saada yksilöllistä ohjausta sekä mahdollisuudet osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ja palkkatukityöhön ovat erityisen korostuneita. Taloudellisen lisähaasteen on nyt tuonut se, että kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien hoidosta kasvoi vuoden 2015 alusta.

Työllisyyden hoidossa keskeiseksi on nostettu myös koulutuksen työelämälähtöisyyden edelleen kehittäminen. Yksittäisenä ajankohtaisena kokeiluna mainittakoon myös uusi työllisyydenhoidon palvelusetelimalli, jossa kumppaniksi haetaan yrityksiä. Tällöin työttömien työllistymisvalmiudet voisivat kehittyä aidossa työympäristössä.
Synkästä työllisyystilanteesta huolimatta strategisena tavoitteena on, että Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Katseet ovat nyt uusien teknologioiden mahdollistavien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja uusien kumppanuuksien hyödyntämisessä. Yksi esimerkki kumppanuustyöstä on mahdollisuutemme panostaa aiempaa voimakkaammin kehitysmaaliiketoiminnan kasvuun ja vahvistaa siten Tampereen ja seutukunnan PK-yritysten globaaleja yhteyksiä ja toimintaedellytyksiä.

Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden budjetti on määrällisesti pienin, mutta tämä kokonaisuus ihmisten elämänlaadun kannalta on merkittävä. Miten kaupunkina luoda puitteet ihmisille liikkumiseen, kun liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle kasautuvina summina on arvioitu noin 1-2 miljardin suuruiseksi? Kaupungin liikuntapalveluiden haasteena on vastata erityisesti elämäntapojen ja nuorisokulttuurien pirstoutumiseen ja monimuotoistumiseen.

Harrastamisen muodot ovat yhä yksilöllisempiä. Kaupungin tilojen yhä joustavampi käyttö erilaisessa harrastustoiminnassa on ollut yksi tapa vastata tähän muutokseen. Erityisen tärkeää on mielestäni kohdentaa resursseja sellaisiin liikuntapalveluihin, jotka sopivat kuntalaisille elinkaaren kaikissa vaiheissa. Maauimalahanke ja pian avautuva remontoitu Kalevan uimahalli ovat esimerkkejä tällaisista palveluista.

Liikuntapalveluiden lisäksi muut harrastusmahdollisuudet, erinomaisesta palvelustaan tunnetut kirjastopalvelut ja Tampereen laaja kulttuurielämä ovat vetovoimamme kulmakiviä ja kasautuvien ongelmien ennalta ehkäisyä. Juuri näiden palveluiden avulla vedämme ihmisiä yhteiskunnan keskiöön eikä sieltä pois päin.

Arvoisat kuulijat, vielä hetkeksi henkilökohtaisiin tuntemuksiin.
Olen tehnyt työurani pääosin poliisina, poliisihallinnon eri tasoilla ja eri tehtävissä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Työkokemukseni näissä tehtävissä onkin ollut mielestäni näköalapaikka moniin kuntakentän ja koko yhteiskunnan kysymyksiin. Tunne tämän apulaispormestaritehtävän kynnyksellä on nyt vähän samanlainen kuin astuessani viisitoista vuotta sitten poliisin ensimmäiseen työvuoroon. Oli hypättävä liikkuvaan junaan hoitamaan asioita laidasta laitaan. Työ opetti tekijäänsä. Ensimmäinen keikkani oli marssittaa kaksi riitapukaria Lahden keskuspuistosta eri suuntiin. Seuraavaksi riensimme etsimään itsetuhoista nuorta, jonka kanssa kävin sitten syvällisen keskustelun maijan takapenkillä.

Tässä apulaispormestarin tehtävässä asiakokonaisuudet ovat toki täysin erilaisia ja eri mittakaavassa, mutta yhteisiäkin piirteitä on noihin työurani ensihetkiin verrattuna: on liikuttava jatkuvasti tehtävästä toiseen. On soviteltava näkökulmia, etsittävä ratkaisuja ja totuutta. On muuttuvia tilanteita, jotka on otettava haltuun ja muistettava aina punaisena lankana työtoverini sanat sieltä Lahden Keskuspuistosta; Tärkeimmät lihaksesi ovat poskilihakset, ne joiden avulla puhut ihmisille. Jos hermostut, sinä menetät pelin. Hyvä ohje noudatettavaksi myös apulaispormestarin tehtävässä.

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset. Haluan olla teidän kaikkien käytettävissä. Olkaa yhteydessä matalalla kynnyksellä. Lupaan hoitaa tämän tehtäväni parhaan kykyni mukaan ja tehdä sen rakentavassa ja aidossa yhteistyössä teidän kaikkien kanssa.