AL 25.5.2016: Eteläpuisto virkistys- ja asuinalueena on tulevaisuuden Tamperetta

Eteläpuiston tulevaisuudesta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Aktiivinen, hanketta kritisoiva ja toisaalta puolustava kansalaiskeskustelu on antanut eväitä päätöksentekoon.

Eteläpuiston suunnitelmia kehitettäessä on ollut erittäin tärkeää, että alkuperäisiä suunnitelmia rantaan ulottuvasta rakentamisesta on muokattu siten, että rantareitti keskustasta Pyynikille parantuu nykyisestä. Suunnitelmien mukaan eteläisimpien rakennusten ja rannan välinen puistovyöhyke olisikin jopa Koskipuiston ja nykyisen Eteläpuiston mittaluokkaa. Näin alueella säilyy merkittävä, kaikille avoin viher- ja virkistysalue uimarantoineen.

Eteläpuistoon on mahdollista saada asuntoja yli kahdelle tuhannelle asukkaalle elämänkaarensa eri vaiheissa. Alueelle on suunniteltu myös liike- ja toimistotilaa, joka tuo alueelle palveluita ja niiden käyttäjiä. Yhdyskuntarakenteen hajauttamisen sijaan kaupunkien täydennysrakentaminen onkin kestävin tapa hoitaa taloudellinen ja väestörakenteellinen murros. Näin eri-ikäisten ihmisten palvelut, aina kouluista hoivakoteihin, ovat mahdollisimman monen kuntalaisen sujuvasti saavutettavissa.

Nykyistä vajaakäyttöistä aluetta kehittämällä niin asuinalueena kuin puistonakin saadaan keskustan länsipäähän uutta elinvoimaa. Haluttuna alueena Eteläpuistosta tulee tehdä myös hyvää kaupunki- ja puistotilaa kaikille kaupunkilaisille, ja tästä vihreät haluavat pitää myös myöhemmissä kaavavaiheissa kiinni. Pyhäjärven ranta, sekä yhteydet ainutlaatuiselle Pyynikille on turvattava kaikille tamperelaisille – ja tästä uskomme kaupungissa vallitsevan selvän yhteisymmärryksen.

Anna-Kaisa Heinämäki
Vihreän valtuustoryhmän pj.

Jaakko Stenhäll
Yhdyskuntalautakunnan varapj. (vihr.)

Ratikkaa ja ratapihaa – terveisiä valtuustosta

Kesäkuun valtuustossa (15.6.2015) käytiin Tampereen raitiotiehankkeesta ja päätöksenteon aikataulusta värikästä keskustelua. Tampereen raitiotiehankkeen jakaminen osiin tarkoittaa, että raitiotien kehitysvaihe jaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta TaYSille ja reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta Lentäväniemeen.

Tavoitteena on, että ratikkahanke etenee nyt niin, että varsinaiseen rakentamisvaiheeseen siirrytään vuoden 2016 aikana. Ehtona on, että kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja valtion on osallistuttava hankkeeseen 30 prosentin rahoitusosuudella. Täysimittainen rakentaminen voisi alkaa jo kesällä 2017.

Lue lisää...

Kriittisissä puheenvuoroissa valtuustossa nousi esille muun muassa väite, että ratikka eriarvoistaa kaupunkilaisia, kun ratikkalinjan lähellä asuvat kaupunkilaiset ovat paremmassa asemassa kuin etäämmällä asuvat. Minun on hankala nähdä, miten julkisen liikenteen kulkumuoto, jonka kulkureitti kulkee lukuisten oppilaitosten, päiväkotien, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja muiden julkisten rakennusten ohitse, eli juuri kaikkien kaupunkilaisten palveluiden luokse, olisi eriarvoistava julkisen liikenteen muoto. On totta, että ratikka ei kuljeta ketään kotiovelle, mutta mahdollistaa kaikille sujuvan kulkemisen Hervannasta Lentävänniemeen läpi Tampereen keskustan.

Valtuustossa vaadittiin perussuomalaisten taholta myös ratikasta kansanäänestystä. Ajatus kansanäänestyksestä on periaatteessa kannatettava, mutta nyt raitiotiehanke etenee jo suunnitellusti eteenpäin valtuuston linjaamien raamien puitteissa ja odotamme lopullista päätöstä valtionrahoituksesta. Kansanäänestys viivästyttäisi merkittävästi tätä hanketta, jonka tuki kuntalaisilta on mitattu useissa kuntavaaleissa ja myös mielipidemittauksissa. On selvää, että kaikki kuntalaiset eivät ole ratikan kannalla, mutta enemmistö on myönteisen kantansa ilmaissut. Kevään 2013 kyselyyn vastanneista pääosa (61 %) arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti ja valtaosa (93 %) ainakin silloin tällöin.

Kokouksessa valtuusto hyväksyi myös Ratapihankadun kaavan, joka on merkittävä päätös kaupungin keskustan tulevien liikenne- ja rakentamishankkeita ajatellen. Päätös sisältää valitettavasti Morkun purkamisen. Tavara-asema siirrettäisiin Morkun tontille. Vihreät olivat merkittävä voima neuvoteltaessa aikoinaan yhdyskuntalautakunnassa tavara-aseman säilyttämisestä, sillä tavara-asema oli purku-uhan alla. Neuvotteluiden myötä näin ei onneksi käynyt. On totta, että tavara-aseman siirto tulee maksamaan. Päätösesitys oli kuitenkin neuvotteluiden tulos, jolla saatiin sovitettua tavara-aseman säilyttäminen ja liikenneratkaisut tavalla, johon päätöksenteossa oli eri osapuolilla mahdollisuus sitoutua. Päätös ei ollut vihreiden tavoitteiden kannalta ihanteellinen, mutta eräänlainen työvoitto, jolla voimme turvata historiallisesti merkittävän rakennuksen säilyttämisen osana tamperelaista rakennuskulttuuria.

Kirjoitukseni Aamulehdessä asuinalueiden turvallisuudesta

Suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa on tyypillistä vaatia poliisilta enemmän toimenpiteitä sekä kunnalta erilaisia palveluita asuinalueiden turvallisuuden edistämiseksi. Miksi turvallisuuden edistämiseen rakennetun ympäristön suunnittelussa käytetään kuitenkin edelleen niin vähän aikaa, vaivaa ja resursseja?

Lue lisää...

Tampereen Muotialan asuinalue on ensimmäinen alue, jonka suunnittelussa otettiin alusta asti huomioon rikollisuuden ennaltaehkäisy. Muotialan suunnittelussa hyödynnettiin monella tapaa rikoksia ennalta ehkäiseviä elementtejä fyysisiä rakenteita muokkaamalla. Näitä keinoja ovat muassa valaistuksen suunnittelu, läpinäkyvien materiaalien käyttö, näköesteiden minimointi ja liikenneturvallisuuden huomiointi esimerkiksi parkkipaikkojen sijoittelussa ja kulkureittien suunnittelussa. Turvallisuutta edistää myös vuorovaikutukseen kutsuvien kohtaamispaikkojen huomiointi paikallisen yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Muotialan suunnittelussa mukana olleiden viranomaisten ja rakennusliikkeiden kokemukset turvallisuussuunnittelusta olivat myönteisiä. Kertyi kokemusta eri toimijoiden rajapinnat ylittävästä yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi. Suunnittelusta koituneet erilaiset lisäkustannukset olivat vähäisiä. Asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä ympäristöönsä. Tilastointi ja systemaattinen seuranta alueen turvallisuudesta sekä suunnittelusta kertyneiden kokemusten jatkohyödyntäminen on kuitenkin jäänyt vajaaksi.
Erityisosaaminen turvallisten asuinympäristön suunnittelussa yhdistettynä ekotehokkaaseen rakentamiseen voisi olla vientituote, jossa Suomi Euroopan turvallisimpana maana voisi profiloitua. Nyt tilanne on kuitenkin se, että muissa Pohjoismaissa turvallisuussuunnittelu osana yhdyskuntarakenteen suunnittelua on selvästi pidemmällä.

Syrjäytymisen ehkäisy on parasta rikollisuuden ennalta ehkäisyä. Viihtyisä ja turvallinen rakennettu ympäristö ei tätä yksin tee, mutta tuo merkittävän lisäarvon päivittäiseen elämään. Tämä on siten yksi keino myös asuinalueiden eriarvoistumisen ehkäisyssä. Turvallinen ympäristö ei tarkoittaa tylsää ja lisääntyvää kontrollia. Turvallisuutta edistävä ympäristö tukee yhteisöllisyyttä, ihmisten kohtaamista, ehkäisee tapaturmia ja nostaa kynnystä häiriökäyttäytymiseen ja rikosten tekoon.

Anna-Kaisa Heinämäki
Poliisi, YTM, HTM
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Kirjoitukseni Aamulehdessä puurakentamisen hyödyistä

Puurakentamista lisäämällä voidaan saada uusia työpaikkoja ja helpotusta sisäilmaongelmiin. Puurakentaminen on myös osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kotimaista materiaalia ja osaamista ei pidä jättää hyödyntämättä.
Viimeisten vuosikymmenten aikana rakennetuissa julkisissa rakennuksissa, varsinkin kouluissa opettajat ja oppilaat valittavat väsymystä ja sairastelevat. Syyksi on usein osoittautunut home ja huono sisäilman laatu. Home riivaa terveyden lisäksi velkaantuneiden kuntien taloutta kun rakennusten sisäilmaongelmia joudutaan pikaisesti korjaamaan.

Lue lisää...

Näitä ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä panostamalla puurakentamiseen ja siihen sopiviin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Yhdistetään vanha tietotaito nykyajan vaatimuksiin. Perinteinen, rossipohjainen ja hirsirunkoinen talo on puurakentamisen aatelia. Hyvin hoidettuna hirsirunkoinen rakennus kestää satoja vuosia. Puu täyttää erinomaisesti hengittävyyden ja ilmanpitävyyden vaatimukset. Paloa hidastavilla ympäristöystävällisillä eristeillä myös puurakenteiden paloturvallisuutta voidaan huomattavasti parantaa. Nykyiset, tehdasvalmisteiset puuelementit sopivat hyvin niin asuintalojen kuin julkisten tilojen tuottamiseen.

Rakentamisen on arvioitu kuluttavan noin puolet luonnonvaroista. Merkittävä osa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kulutuksen painopistettä on siirrettävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin.
Kyse on myös saha- ja puutuoteteollisuuden elinvoimaisuudesta ja myös tuhansista uusista työpaikoista ja vientipotentiaalista. Meillä on pitkät perinteet metsäteollisuudessa, mutta alan on uusiuduttava paperiteollisuuden vähentyessä. Olemme jääneet puurakentamisen kehittämisessä jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa puukerrostalojen osuus uudisrakentamisessa kasvoi kymmenessä vuodessa yhdestä 15 prosenttiin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Julkiset rakennukset kuten koulut ja päiväkodit sekä kerrostaloasunnot ja niiden korjausrakentaminen ovat puurakentamiselle otollisia kohteita. Puuta voitaisiin käyttää myös lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosten rakentamisessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Kauniina luonnonvarana puu tekee ympäristöstä viihtyisän.

Rakentaminen on pitkävaikutteista toimintaa, mutta sen merkitys terveyteen ja turvallisuuteen välitön. Seuraavan hallituskauden aikana on raivattava turhia esteitä puurakentamisen tieltä ja alan kehittymiseen on investoitava. Toimenpiteitä tarvitaan myös paikallisesti. Kuntapäättäjien, kaavoittajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden on osattava tarttua tähän mahdollisuuteen, joka kasvaa ympärillämme.

Kirjoitukseni Aamulehdessä: Tyhjä ja tylsä tila täyttyy järjestyshäiriöistä

Keskustelu Keskustorin alueen järjestyshäiriöistä käy jälleen kiivaana. Keskusteluissa on vaadittu muun muassa kovempia keinoja julkijuopotteluun, nollatoleranssin käyttöönottoa ja yksityisen turvallisuusalan keskeisempää roolia ongelman ratkomisessa.

Tampereen kaupungin tulisi mielestäni aktiivisemmin edistää erityisesti Jugend-torin (Juvenes-kioskin ympäristö) aluetta paikaksi, joka kutsuu kaikenlaisia ihmisiä olemaan ja viihtymään. Nyt aluetta hallitsevat bussikatokset ja –pysäkit ja vuodesta toiseen tyhjyyttään ammottava Jugend-tori. Olemme onnistuneet rakentamaan Keskustorille viihtyisän joulutorin, luomaan Tammelantorista koko kaupungin sydämen, houkuttelemaan ihmiset ruokatorille Hämeenpuistoon ja Laukontorin iltatorikokeilu on nyt käynnissä. Sen sijaan kesäinen Jugend-tori, jonka ohi kulkee jatkuvasti tuhansia ihmisiä, ei tarjoa mitään näistä, vaan se täyttyy päihdekaupasta ja häiriökäyttäytymisestä, vailla kaikenlaisia ihmisiä kutsuvaa ympäristöä, tapahtumia ja liiketoimintaa.

Lue lisää...

Turvattomuuden tunnetta ja järjestyshäiriöitä ruokkii myös epäsiisti ja roskainen ympäristö. Myös tämä on leimallista alueelle. Siisteyden ylläpidossa on epäonnistuttu erityisesti silloin, kun se kuuluisi jokaisen itseään kunnioittavan kaupungin ydintoimintaan. Esimerkiksi vappupäivänä silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen saapui Jugend-torille puhujaksi. Tori oli roskien ja oksennuksen peittämä ja monen vappumieli muuttui syväksi häpeäntunteeksi.  Haluaako tällaiselle alueelle poiketa uudestaan olemaan ja viihtymään?

Keskustorin ympäristön aito viihtyisyysongelma ei ratkea yksipuolisesti kontrollin ja valvonnan keinoin tai vastaavasti sosiaalipalveluita kehittämällä ja tarjoamalla. Näitäkin toki tarvitaan ja tätä työtä tehdään jatkuvasti. Asiaa on ratkottava kuitenkin myös pitkäjänteisemmin. Tällöin keskiössä on häiriötä aiheuttavien paikkojen suunnittelu kaikenlaisten kaupunkilaisten viihtyisiksi kohtaamispaikoiksi.

Anna-Kaisa Heinämäki
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Ylikonstaapeli