Kirjoitukseni Aamulehdessä 25.3: Kriminaalipolitiikka ei ole ollut vain lepsuilua

Timo Rajala kuvaili kirjoituksessaan (AL 22.3) näpistysrikosten suurta määrää ja vaati, että mahdollisuus muuntaa sakkotuomiot vankeusrangaistukseksi tulee palauttaa. Muuntorangaistuksen poistamisella näyttää todellakin olleen valitettava yhteys näpistysrikosten ja näiden yhteydessä ilmenevän häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen.

Rajala kritisoi samassa kirjoituksessaan myös yleisesti oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) ja oikeusministeriön linjaa kirjoittaessaan, että kuluneen vaalikauden kriminaalipolitiikka on keskittynyt lähinnä vankeinhoidon epäkohtien korjaamiseen.

Kuluneen kauden kriminaalipoliittiset linjaukset ovat kuitenkin todellisuudessa olleet laajempia. Seksuaalirikoksista on toistuvasti vaadittu kovempia rangaistuksia ja tavoite on osaltaan toteutunut, kun puolustuskyvyttömän henkilön kanssa tapahtunut sukupuoliyhteys on nyt määritelty aina raiskaukseksi. Lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin on tehty muutoksia säätämällä uusia rikosnimikkeitä ja laajentamalla rangaistusasteikkoa. Niillä on vastattu muun muassa nettipedofilian aiheuttamiin haasteisiin. Myös lievä pahoinpitely lähisuhteissa, työtehtävissä ja alaikäiseen kohdistuvana on säädetty virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Muutos aiheuttanee lisätyötä viranomaisille, mutta on osaltaan tärkeä uudistus väkivallan vähentämiseksi.

Hiljattain on hyväksytty tärkeä esitutkinta- ja pakkokeinolain sekä poliisilain uudistus. Tämä on aiheuttanut paljon kritiikkiä poliisin toimitavaltaan liittyen. Tosiasia kuitenkin on, että järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus on lisääntynyt ja tähän tulee olla toimivaltaa reagoida.

Pelkästään Pirkanmaalla kehitys näyttäytyy poliisille ja kansalaisille muun muassa lisääntyneinä asuntomurtoina, joiden takana on yhä useammin kansainväliset, pääosin itäeurooppalaiset rikollisliigat.

Ehdottomien vankeusrangaistusten keskimääräinen pituus on viime vuosina kasvanut. Merkittävä osa vangeista istuu tuomionsa väkivaltarikoksesta, yhä harvemmin omaisuusrikoksesta. Vangit aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavan menoerän eikä vankilatuomioiden vaikutus rikosten uusimisen estämiseksi ole erityisen tehokasta. Tästä huolimatta tiukentuneet rangaistuskäytännöt ovat hyvä suunta, sillä suomalaisen kriminaalipolitiikan tulee vastata aiempaa paremmin myös kansalaisten oikeustajua.