Katureenikulttuuri viriää

Anna-Kaisa Nääshalli

Apulaispormestarin päivä voi olla pitkä, mutta aina löytyy joku rako päästä esimerkiksi Nääshallille. Vaalien jälkeen ja kevään tullen aion mennä testaamaan uusia ulkoliikuntapaikkoja. Kuva: Jukka Heilimo

Aikaisemmin ulkokuntosalit ovat olleet vähän huonosti palvelevia ja turhan suppeita laitetarjonnaltaan, mutta nyt on saatu ihan uskottavia reenipaikkoja rakennettua. Tampereelle onkin noussut nopeasti vireä Street workout- eli tamperelaisittain katureenauskulttuuri. Tampereen kaupungilla on nyt yli kymmenen ulkokuntosalia, joissa voi käydä maksuttomasti treenaamassa milloin tahansa ja mihin vuodenaikaan tahansa. Laitteissa on kuvat, jotka opastavat laitteen käyttöä.

Viime elokuussa Ratinaan sillan alle valmistui uusi street workout -ulkokuntosali. Se rakennettiin yhteistyössä alan harrastajien kanssa. Aktiivien ideana on kannustaa ihmisiä mukaan vapaamuotoiseen ja yhteisölliseen kehonpainolla harjoitteluun. Ratinan sillan alla tapaa helposti kokeneempia reenaajia, jotka mielellään opastavat kehonpainoharjoittelun saloihin. Kehonpainoharjoittelu voi olla paljon muutakin kuin perinteistä lauanvetoa ja etunojapunnerrusta. Liikkeitä ja kevennettyjä versioita löytyy sekä sohvaperunoille kuin aktiivireenaajille. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Lue lisää...

Yritän itsekin päästä keväämmällä testailemaan uusia ulkoliikuntapaikkoja. Kannattaa tutustua Tampereen Street workout ja kehonhallinta –treenit –ryhmään Facebookissa.

Liikunnan tukemisessa on järkeä

Kaupunkilaisten liikunnan tukeminen on mielestäni parhaita investointeja, joita julkisilla varoilla voidaan tehdä. Viime viikolla johtamassani lautakunnassa päätettiin iso tukku avustuksia erilaisille kulttuuri- ja liikuntatahoille. Pelkästään eri tahojen järjestämää liikuntaa tuettiin 950 000 eurolla. Joukossa on perinteisiä tamperelaisia seuroja ja sitten taas uudempia tulokkaita.

Kirjastot ovat sivistyksen ja hyvinvoinnin kivijalkamme

Nykyajan kirjastoissa voi viettää aikaa, rauhoittua, opiskella ja nauttia kulttuurista mitä moninaisimmin tavoin.  Jos sattuu lukemaan kirjaston ilmoitustaulua, voi tarjonnan monipuolisuudesta hämmästyä kerta toisensa jälkeen. Kirjailijoiden vierailuita, luentoja, lukupiirejä, satuhetkiä, näytelmiä, musiikkiesityksiä…

Pääkirjastomme ja lähikirjastojemme lisäksi kuntalaisia palvelee kaksi kirjastoautoa. Autoista päätettiin pitää kiinni siksi, että ne palvelevat erityisesti päiväkotia ja palvelukeskuksia eli niitä väestöryhmiä, joiden mahdollisuus saavuttaa lainauspalvelut ovat hankalimmat. Koilliskeskuksen kaltaiset ratkaisut, jossa kirjasto tulee samaan tilaan vaikka kauppojen ja terveyskeskuksen kanssa ovat tulevaisuutta. Ruokaostokset ja lainauksen voi hoitaa samalla reissulla. Tämä on toivottavasti omiaan edesauttamaan perheiden lukuharrastusta ja lasten lukuintoa.

Lue lisää...

Kirjastot ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Lainaukseen on tullut perinteisten kirjojen, lehtien, musiikki- ja videotallenteiden lisäksi esimerkiksi urheiluvälineitä, kuten kahvakuulia ja kävelysauvoja. Urheiluvälineen lainaaminen vaikkapa uuden harrastuksen kokeilemiseksi voi olla monelle, kuten vähävaraisille henkilöille, tärkeä mahdollisuus.

Kirjat voi nykyään palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen ja varausmaksutkin poistuivat vuoden vaihteessa. Koko kirjastoverkon laaja aineisto on nyt helposti saatavilla ilman lisämaksua ja ylimääräistä vaivaa. Palvelu on parantunut muutenkin. Aukioloaikoja on laajennettu asiakkaiden itsepalvelua hyödyntämällä. Erityiskiitoksen annan  nettisivulla olevasta chat-asiakaspalvelusta. Asiantuntevan vastauksen ihka oikealta ihmiseltä saa hyvin nopeasti.

Digitalisaatio monipuolistaa palvelua

Kirjastojen viime vuosien hyvää kehitystä tulee jatkaa ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. Digitaalisia aineistoja tarvitaan lisää ja myös keinoja, joilla esimerkiksi äänikirjoja ja elokuvia voisi lainata omaan, kotona löytyvään laitteeseen katseltavaksi. Toivottavasti näemme pian myös itsepalvelulainauksen- ja kirjojen palautuksen helpottuvan. Maailmalta löytyy jo teknisiä ratkaisuja, joissa kirjat voi ottaa hyllystä ja tai palauttaa hyllyyn ja hylly merkitsee heti kirjan lainan tai palautuksen kirjastokortillesi. Tämän kaltaiset ratkaisut mahdollistavat myös kätevät kirjastoautomaatit, joita voisi sijoittaa keskeisille paikoille kuten torille, rautatieasemalle, puistoihin tai kauppakeskuksiin.

Kirjaston palveluiden saatavuus kaikille väestöryhmille tulotasosta riippumatta on erittäin tärkeä yhteiskuntamme palvelu. Myöhästymismaksut on järkevää kerätä, mutta muuten en hyväksy maksullisuutta missään olosuhteissa.  Digitalisaatio kehittyy ja monipuolistaa palvelua, mutta tarvitsemme lähikirjastojamme edelleen. Kirjastot kuuluvat kaikille tulotasosta riippumatta. Lähellä palveleva kirjasto on hyvinvointia lisäävä ja myös kaupunkilaisia yhdistävä palvelu. Kirjastojen turvallinen ilmapiiri on tarjonnut myös vuosikymmenien aikana monille turvattomille lapsille ja yksinäisille aikuisille turvaa. Ei tarvitse kuin katsoa kirjastossa käydessään hetken ympärilleen ja todeta, että palvelu kannattelee varsin monenlaista kulkijaa ja monella tapaa. Tämäkin on suomalaisten sivistyspalvelun vähemmän puhuttu yhteiskuntateko. Pidetään tästä kaikesta kiinni.

Kirjoituksemme Tamperelaisessa: Vammaisten oikeuksien edistäminen on tärkeä tehtävä


Kunnallisessa päätöksenteossa vammaisten oikeuksien edistäminen jää herkästi syrjään, vaikka oikeuksien huomioimiseen velvoittavat myös kansainväliset ja kansalliset velvoitteet.

Suomi ratifioi viime kesänä YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen. Keskeistä on varmistaa vammaisten ihmisten oma osallisuus kaikilla tasoilla – aina omasta elämästään lainvalmisteluun asti.

Lue lisää...

Kaikessa päätöksenteossa on lähdettävä siitä, että vammaiset ihmiset elävät, liikkuvat ja toimivat siellä missä kaikki muutkin. Tämä on erityisen iso haaste Suomessa, jossa on perinteisesti luotettu erillisjärjestelmiin. Viime vuosina muun muassa erityiskouluja ja laitosasumista on onneksi purettu. Näin on tehty myös Tampereella.

Vammaisten henkilöiden heikkoa työllisyysastetta eivät selitä talouden suhdanteet tai koulutuksen puute. Korkeastikin koulutetut vammaiset henkilöt jäävät herkästi palkkatyön ulkopuolelle. Tämä johtaa elämänmittaiseen köyhyyteen. Yksi isoimmista ongelmista on työkokemuksen puute.

Kaupunki voi vaikuttaa ongelmaan omalta osaltaan esimerkiksi ottamalla omissa kesätyöpaikoissaan käyttöön vammaiskiintiön ja tukemalla vammaisten työllistymistä julkiselle sektorille ja yrityksiin osana työllisyyspalveluitaan.

Esteettömyys on Tampereella parantunut viime vuosina merkittävästi, mutta tekemistä on yhä paljon. Yksi esteettömyyttä parantava tekijä on ollut kokopäiväinen vammais- ja esteettömyysasiamies. On tärkeää, että virka säilytetään, vaikka nykyinen asiamies on jäänyt eläkkeelle.

Fyysisen esteettömyyden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen. Tampereen kaupungin tulisi edistää erityisesti viestinnän esteettömyyttä. Esimerkiksi kaupungin nettisivuilla monet julkisia palveluita koskevat tiedot ovat sellaisessa muodossa, ettei niitä kykene lukemaan näkövammaisten ruudunlukulaitteilla.

On kaikkien etu, että ihmisten osaaminen ja kyvyt ovat täysimääräisesti käytössä. Vammaispalveluita edelleen kehittämällä voimme vaikuttaa juuri näihin seikkoihin.

Anna-Kaisa Heinämäki, kaupunginvaltuutettu, pormestariehdokas (vihr)

Amu Urhonen, varavaltuutettu,  kuntavaaliehdokas (vihr), Vihreiden vaivaisten puheenjohtaja

Tampere tapahtumakaupunkina on tärkeä menestystekijämme

Juttelin hiljattain erään Keski-Suomesta kotoisin olevan ystäväni kanssa. Kyselin syitä siihen, miksi hän oli pari vuotta sitten muuttanut töihin Tampereelle. Hän luetteli monia syitä – tietysti kiinnostavan työpaikan, lyhyet välimatkat, kaupungin sopivan koon ja hyvät palvelut. Loppukaneettina hän lausahti, ”Niin, ja täällä tapahtuu.”

Jäimme pohdiskelemaan tapahtumien merkitystä. Tampereella on vuosittain kymmeniä suuria tapahtumia kuten festareita ja urheilun arvokilpailuja, ja satoja pienempiä tapahtumia. Jos lasketaan mukaan konsertit, teatteriesitykset, yleisöluennot ja ottelut, menoja on vuodessa tuhansia. Monet näistä ovat myös ilmaisia.

Runsas tarjonta tekee kaupungista eloisan ja se näkyy ulospäin. Kansainvälisen tason tapahtumat, kuten Teatterikesä, Tampere Film Festival ja tänä vuonna esimerkiksi Nuorten Suunnistuksen MM-kisat tekevät kaupunkia tunnetuksi myös ulkomailla. Joka vuosi kaupungissa on lisäksi kansainvälisiä kongresseja ja ammattilaistapahtumia, jotka rakentavat Tampereen mainetta yksittäisillä tieteen ja teollisuuden aloilla. Näissä tapahtumissa syntyy kohtaamisia, jotka poikivat yrityssuhteita, tieteellistä yhteistyötä ja innovaatioita.

Lue lisää...

Tapahtumat työllistävät suuren joukon tamperelaisia

Kaiken tämän rahallinen arvo on kiistaton. Ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset tapahtuma- ja kongressikävijät jättävät kaupunkiin keskimäärin 94 – 1625 €. Tämä raha menee pääsylippuihin ja osallistumismaksuihin, majoitukseen, liikkumiseen, syömiseen, ostoksiin ja muuhun ohjelmaan. Kyse on vuositasolla kaupungin talousalueella kymmenistä miljoonista euroista. Lisäksi tapahtumia järjestävät organisaatiot työllistävät Tampereella suoraan tai välillisesti satoja ihmisiä taiteentekijöistä tuottajiin, ääniteknikoista vahtimestareihin, siivoojista markkinointiasiantuntijoihin. Keskustelu yleisönosaston palstoilla kulminoituukin herkästi vain suurimpien tapahtumien negatiivisiin puoliin, kuten häiriöön ja meluun. Vähättelemättä näitä ongelmia kaupungin saamat hyödyt jäävät milestäni liian vähälle huomiolle.

Näiden kaikkien vaikutusten takia pidän erittäin tärkeänä, että tapahtumien järjestämistä kaupungissamme tuetaan edelleen vahvasti. Kaupunkiorganisaatio voi omalta osaltaan edesauttaa tapahtumien viihtymistä Tampereella ainakin seuraavilla tavoilla: huomioimalla tapahtumajärjestämisen näkökulman yleisiä alueita rakennettaessa tai peruskorjatessa, sujuvoittamalla lupien ja ilmoitusten tekemistä, jakamalla tietoa tapahtumista entistä paremmin, tarjoamalla asiantuntevia neuvontapalveluita ja markkinoimalla tapahtumia tehokkaasti.

Tampereen positiivinen brändi on perustunut monelle perinteiselle ja kotoisalle teemalle, kuten jääkiekolle, manserockille ja mustamakkaralle. Näissä ei ole mitään vikaa, mutta nämä elementit yhdistettynä laajempaan ja hieman tuoreempaan brändiin Tampereesta sujuvana, välittömänä ja juuri tapahtumarikkaana kaupunkina, antaa Tampereelle tärkeän suunnan. Tämä kaupungin tulevaisuuden brändin rakentaminen ja tapahtumakaupungin maineen vaaliminen on keskeinen osa kaupunkimme menestystä kuntien välisessä ”vetovoimakilpailussa”.

Onko liikuntainvestointeja jo liikaa? Täysin eri mieltä.

Tamperelaisen vaalikoneessa kysyttiin kunnallisvaaliehdokkailta mielipidettä väittämään, että liikuntapaikkarakentamiseen laitetaan jo liikaa rahaa. Vastasin olevani asiasta täysin eri mieltä. Tehdyt investoinnit ovat olleet mielestäni tarpeellisia ja perusteltuja, joidenka myötä edistetään paitsi ihmisten terveyttä, mutta lisätään laajemmin kaupungin vetovoimaa.

Kaupunki, jossa on uimahallipalvelut ja pelikentät kunnossa ja tilaa myös pienemmille lajeille, on todennäköisesti myös eläväisempi kaupunki, jossa ihmiset viihtyvät, löytävät yhteisöt johon kiinnittyä ja joissa ihmiset osallistuvat erilaisiin urheilutapahtumiin. Tämä on keskeinen osa kunnan hyvinvoinnin edistämisen ja kaupunkimarkkinoinnin tehtävää. Lisäksi yksilötasolla tiedämme lukuisia esimerkkejä siitä, jossa nyrkkeilykehä tai jalkapallo on pelastanut elämälle.

Lue lisää...

Viime vuosien investointeja on toki ollut useita. Isoimpina mainittakoon Kalevan uintikeskus, Pyynikin uimahalli, Ikurin voimistelutilat, Ratinan stadionin perusparannus ja Tesoman palloiluhalli. Lista ei ole tyhjentävä. Rakenteilla tai suunnitteilla on myös mm. frisbeegolf -radat, maauimala, tekojäärata, Tesoman jäähalli sekä Santalahden liikuntahalli. Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa myös Kalevan liikuntapuiston rakentamisen käyntiin. Yksityiset liikuntahallihankkeet täydentävät tätä kokonaisuutta. Useimmat nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka palvelevat eri ikäryhmiä ja ne tarjoavat seuratoimijoille elintärkeitä harjoitusmahdollisuuksia. Uusien alueiden rakentaminen, kuten Hiedanrannan asuinalue, edellyttää myös liikuntainvestointeja. Harrastusmahdollisuudet lyhyellä etäisyydellä asumiskeskittymistä on erityisesti lasten ja ikäihmisten tärkein liikuttaja. Erittäin tärkeä rooli asuinalueiden suunnittelussa on myös rakennettavalla kevyenliikenteen infralla. Sujuvat pyörätiet, virkistysalueet ja leikkipuistot edesauttavat arkiliikkumista tavalla, jonka kansanterveydellistä arvoa ymmärrämme liian harvoin huomioida.

Liikunnan edistämisessä kyse ei ole pelkästään harrastusmahdollisuuksista, vaan siinä piilee myös isompi kärki, jolla profiloitua. Hakametsän tulevaisuus sisäurheilukeskuksena tarjoaa valtavan potentiaalin kehittää paitsi harrastusolosuhteita, mutta myös ammattimaista huippu-urheilua. Koko alueesta tuleekin visioida urheilukampus, jossa eri lajien harjoittelun kirjo, valmennus ja tutkimus nousevat ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on tulevaisuuden Tampereelle aidosti tärkeä kehittämishanke, joka on vielä jäänyt keskustan kehittämiseen liittyvien hankkeiden vuoksi selvästi vähemmälle huomiolle.

Tämän lisäksi on tehty kuluneella valtuustokaudella lukuisia pienempiä, mutta arjessa näkyviä avauksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on mahdollisuus lainata kirjastosta liikuntavälineitä ja käyttää vapaaehtoisia uusien harrastajien tukena ja apuna lajeihin tutustuttaessa. Liikkuva Tampere -hankkeen kautta on tuotu seuratoimijoita yhteen ja viety liikunnan mahdollisuuksia päiväkotien ja palvelukeskusten arkeen. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö tarjoaa liikuntaryhmiä pitkäaikaistyöttömille. Viime aikoina on tehty myös onnistuneita avauksia kulttuuripalveluita ja liikuntaa yhdistäen. Museojuoksu tai joogatunti Tampereen taidemuseossa tuovat kulttuuripalveluidenkin pariin uusia ihmisiä.

Katsotaan liikuntainvestointien kokonaisuutta sitten yksilön, kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen, elinkeinoelämän, tapahtumien tai huippu-urheilun näkökulmasta, perusteet tehdyille ja tehtäville investoinneille on olemassa. Kun seuraavaa kaupunkistrategiaa ja pormestariohjelmaa rakennetaan, tulee näillä teemoilla olla jälleen vankka jalansija osana kaupungin kehittämistä.