http://www.vihreatnaiset.fi/tampere/

Tampereen keskustan järjestysongelmat nousevat tasaisin väliajoin keskusteluun. Erilainen ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen ovat tunnetusti eniten ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja arjen viihtyvyyteen vaikuttava asia. Näistä ongelmista tulee jatkuvasti kuntalaisilta palautetta. Viime maanantaina valtuustossa (16.1.2012) käytiin tästä asiasta perinpohjainen keskustelu, kun listalla oli aloitteen käsittely julkijuopottelun ja häiriökäyttäytymisen vähentämisestä Tampereella. Lopputuloksena valtaosa valtuutetuista äänesti sen puolesta, että kolmannen sektorin roolia näiden ongelmien ennalta ehkäisyssä vahvistettaisiin tehostuneella yhteistyöllä. Lisäksi käytettäisiin vartijoita omaisuuden- ja henkilönsuojaustehtävissä tietyillä erikseen määritellyillä toimialueilla siten kuin laki yksityisistä turvallisuuspalveluista sallii vartijoiden käytön näissä tehtävissä. Asia palautui valmisteluun. Lopulliset päätökset asiasta tehdään, kun on tehty yksityiskohtainen selvitys toimenpiteiden käytännön toteutuksesta. Vihreässä valtuustoryhmässä äänestettiin asian puolesta ja vastaan ja keskustelu on jatkunut vilkkaana myös kokouksen jälkeen.

Vartijoita on usean vuoden ajan kokeiltu järjestyshäiriöitä ennalta ehkäisevänä tekijänä eri kaupungeissa. Tampereella kaupungin yleiset vessat, lasten leikkipuistot ja puistojen istutukset ovat erityisesti vilkkaimpina kesäviikonloppuina jatkuvan ilkivallan kohteena. Paikan päällä oleva vartija voisi hillitä näitä ikäviä lieveilmiöitä. Poliisi ehtii näillä potentiaalisilla ilkivalta-alueilla vain harvoin partioimaan pysyvästi. Julkinen tila kuuluu kaikille ja kun se on ehjä ja puhdas, se kutsuu myös paremmin olemaan ja viihtymään. Sunnuntaiaamuna puistoon leikkimään tuleva perhe on oikeutettu siihen, että puisto ei ole toiminut edellisenä iltana yleisenä käymälänä ja hiekkalaatikko ei ole täynnä lasinsiruja. Tehokkaalla häiriöiden ennalta ehkäisyllä säästämme myös turhia kustannuksia, joita koituu omaisuuden tuhoamisesta.

Muutamien vartijoiden käyttämistä tässä tarkoituksessa on hyvä selvittää kokeiluluontoisena asiana. Kyttäävää, nollatoleranttista ilmapiiriä ei saa syntyä. On syytä myös muistaa, että vartijoiden läsnäolo ei ole Tampereella myöskään ratkaisu asunnottomuuteen tai päihdeongelman kitkemiseen. Näiden ongelmien vähentämiseen tarvitsemme välittävää ja pitkäjänteistä päätöksentekoa. Köyhyyttä ja pahoinvointia ei saa lakaista maton alle tai muuttaa kontrollin kohteeksi.

Anna-Kaisa Heinämäki

Kaupunginvaltuutettu 

Olen voinut myös kertoa, että Tesomalle nousee lähivuosina merkittäviä sisäliikuntatiloja. Tässä yhteydessä usein kysytään, että eikö se Tesoma ole se kaupungin ongelmalähiö?”  Juuri tällaisten mielikuvien vuoksi olen iloinen kaikista niistä taloudellisista panostuksista, jotka talousarviossa ja taloussuunnitelmassa ovat nähtävillä erityisesti Länsi-Tampereen suunnalle. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla ohjaamme todellisten palveluiden lisäksi myös ihmisten mielikuvia ja näin myös muuttovirtoja tasapainoisempaan suuntaan.

Näsinpuiston kohdalla on ihmetelty Näsinlinnaa. Ystäväni ovat avoimesti ihmetelleet, miten kaupunki voi pitää tyhjillään komeaa rakennusta, joka sijaitsee niin keskeisellä paikalla Tampereen ytimessä. Ilahduttavaa onkin, että perusparannustyö alkaa lähivuosina ja Hämeen museo saa komeat tilansa.

Liikenteen osalta on tiedusteltu miksi ihmeessä Tampereella ei ole enempää kävelykatuja. Yleisilme on paikoittain kuulemma myös rauhaton ja epäsiisti. Toivonkin, että kaupunki kokeilee ensi kesänä muutaman vartijan palkkaamista mm. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti Tampereen keskustaan. En halua lakaista maton alle köyhyyttä ja pahoinvointia. Haluan kuitenkin keskustan keskeisten pelipaikkojen olevan ylpeyden aihe, joissa viihtyvät niin kaupunkilaiset kuin myös Tampereella vierailevat tuhannet kesäturistit. Vartijoiden läsnäolo ei ole vain suoraviivaista kontrollia vaan rikosten ja järjestyshäiriöiden ennalta ehkäisemistä.

Ystäväni ovat halunneet nähdä myös sen paljon puhutun tunnelin paikan. Kulkiessamme Tampellan läpi, olen ilokseni huomannut, että aivan viime aikoina Tampellan asuintalojen kivijalkoihin on noussut lukuisia eri alojen yrityksiä ja palveluita. Tämä on vahvistanut visiotani kaikkien tamperelaisten Tampellasta ja Ranta-Tampellasta, jotka ovat jatkossa luonteva jatke Tampereen keskustalle.

Koulujen eriarvoistumiskehitys on erittäin tärkeä kysymys ja on loistavaa, että edes pieni määräraha näiden uhkien torjuntaan on nyt varattu (50 000e). On hyvä, että siirrymme tasa-arvoisen koulujärjestelmämme mantrasta puhumaan vihdoin niistä uhkista, jotka ovat koulujen arkipäivässä näkyvillä yhä selvemmin. Samalla on kuitenkin muistettava, että emme saa sortua kosmeettiseen näpertelyyn. Koulujen eriarvoistuminen liittyy vahvasti eri alueiden kokonaisvaltaiseen eriarvoistumiseen. Katseet onkin pikaisesti käännettävä asuntopolitiikkaan ja alueiden koko palvelukokonaisuuteen.

Osassa Tampereen neuvoloista pienten vauvojen äidit kootaan säännöllisesti yhteen vaihtamaan arjen kuulumisia. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi kattavasti ja tämä on sääli. Yhteiset tapaamiset ovat erinomainen tapa verkostoitua muiden vanhempien kesken ja löytää ihmisiä, joilla on juuri sillä hetkellä mielessä arjen samat kysymykset. Tapaamisten tuleekin olla osa jokaisen neuvolan perustoimintaa. Kustannusvaikutus on lähes olematon. Toiminta on tehokasta yksinäisyyden ja masennuksen ehkäisemistä ruohonjuuritasolla.

Myös Tampereelle muuttavien uusien lapsiperheiden palveluita voisi kehittää. Opiskelijat löytävät toisensa oppilaitoksista, työntekijät kiinnittyvät työpaikkoihin ja eläkeläisten muuttovirta on vähäisempää. Tyhjän päälle jäävät herkästi kotona olevat vanhemmat. Perheille suunnattu alueellinen tapaaminen, jossa kerrotaan Tampereen perhepalveluista, kerho- ja päivähoitotoiminnasta ja harrastusmahdollisuuksista voisi olla paikallaan. Samalla perheillä olisi mahdollista löytää muut paikkakunnalle ja alueelle muuttaneet ihmiset ja verkostoitua heidän kanssaan.

Perheet pohtivat usein loputtomasti lastenhoidon järjestämistä vanhempien palatessa työelämään. Moni palkkaisi ainakin osa-aikaisesti aivan pienimmille lapsille hoitajan myös kotiin. Tämä on kuitenkin kallista ja hoitajien rekrytointi tuntuu työläältä. Hoitajan palkkaaminen yhdessä toisen perheen kanssa säästäisi rahaa ja vaivaa. Kaupungilla voisikin olla portaali, joihin perheet voisivat ilmoittaa hoitotarpeensa ja löytää muita kotihoitajan palkkaamisesta kiinnostuneita perheitä. Tämäkin olisi järjestettävissä pienin kustannuksin ja olisi parhaimmillaan apu myös päivähoitopaikkojen tukalaan tilanteeseen. Järjestelmä tukisi myös hoitoalan työllisyyttä.

Ja vielä yksi huomio. Kunnallinen kotiapu rajoittuu virka-aikaan. Vanhemmuutta ei voi kuitenkaan osa-aikaistaa tai pätkittää. Siksi kotiavun saaminen tulisi olla kattavammin mahdollista myös iltaisin ja viikonloppuisin. Valtaosalla kotiavun korvaa isovanhemmista ja ystävistä muodostuvat verkostot. Näin pitää ollakin. Näiden verkostojen ulkopuolella syystä tai toisesta olevat ovat kuitenkin heikoimmilla – ympärivuorokautisesti. He ovat juuri niitä, joiden ääni kuuluu useimmiten vähiten, mutta he tarvitsevat apua eniten. Viime vuonna Tampereella otettiin huostaan yli 50 vauvaa. Huostaanottojen taustat ovat aina toki moninaisia, mutta toimivampi kotiapu maksaisi itsensä heti takaisin, jos yksikin vauva voisi tällaisen tuen turvin jäädä kotiinsa asumaan.

Tulen äänestämään Rantaväylän tunnelin ja siihen liittyvien muiden kaavojen puolesta. Äänestän ensinnäkin siksi, että kunnioitan ryhmämme jo aiemmalla valtuustokaudella tekemää linjausta kannattaa tunnelia. Mutta voin kunnioittaa tätä myös hyvällä omalla tunnolla. Näen hankkeen positiiviset vaikutukset lopulta niin mittavina.

Tunnelin lisäksi myös Ranta-Tampellan asuinalueen rakentamiseen liittyy voimakasta kritiikkiä. Alueelle kaavailtavat asuinrakennukset sijoittuisivat Näsijärven äärelle, josta on hyvät yhteydet eri suuntiin sekä ainutlaatuinen mahdollisuus asua merkittävän vesistön äärellä.

Kun tämä fakta tuodaan esiin, aina vihaisesti mainitaan, että ”Rikkaille sinne vaan rakennetaan ja rikkaat tästä vain hyötyvät.”. Mielestäni asia ei ole näin yksioikoinen.

Tampereen tulee mielestäni käyttää rantaviivansa asunto- ja virkistysaluekäyttöön mahdollisimman kattavasti. Tällä tavoin me rakennamme vetovoimaisia asuinalueita potentiaalisille veronmaksajille ja käytämme hyödyksi juuri Tampereen kaupungin erityispiirteen eli sijainnin kahden upean järven välissä. Tampereen vetovoima on myös siinä, että täällä asuntojen hinnat ovat vielä varsin maltilliset pääkaupunkiseutuun verrattuna. Rahalle saa siis vastinetta. Tämä etulyöntiasema on syytä käyttää juuri nyt mahdollisimman täysimittaisesti hyväksi. Tulevaisuuden Ranta-Tampella on tästä erinomainen esimerkki.

Asunto järvinäkymällä maksaa toki aina enemmän. Itse kuitenkin toivotan tervetulleeksi Tampereelle jokaisen hyvän veronmaksajan. Tästä hyötyy jokainen kuntalainen, on hänellä itse varaa näissä asunnoissa asua tai ei. Näitä verorahoja tarvitsee siis myös tarhalainen, peruskoululainen tai koukkuniemen vanhus.

Erinomaisella sijainnilla oleva asuinalue ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asuntokannan tulisi olla vain yksipuolista – päinvastoin. Asuinalueelle täytyy rakentaa monimuotoista asuntokantaa sijoittamalla alueelle perinteisten omistusasuntojen lisäksi myös vuokra-, opiskelija- ja senioriasuntokantaa.

Poliisin nykyiset toimivaltuudet tai niiden mahdolliset laajentumisnäkymät näyttävät aina radikaaleilta, kun ne esitetään irrallisena siitä yhteydestä, jossa niitä on käytetty tai käytettäisiin. Kun kansalaisille kerrotaan, että poliisi voi mennä ihmisten asuntoihin, kuunnella puhelimia tai sen tulisi saada kansalaisten sormenjäljet käyttöönsä, on kritiikki tietenkin ilmeistä. Tällöin kuitenkin unohtuu, että toimivaltuuksien taustalla on aina selvä rikosepäily, joka on johtanut tai saattaisi johtaa taloudellisiin, terveydellisiin tai inhimillisiin tappioihin ja kärsimyksiin.

Keskustelu terrorismin torjunnasta on tästä ajankohtainen esimerkki. Tällaista konkretiaa löytyy ihmisten tavallisesta arjesta lähempääkin. Pirkanmaalle on esimerkiksi saapumassa kilokaupalla tappavaa huumetta tai tamperelaisesta kerrostaloasunnosta löydetään ihmiskaupan uhri. Tutkinnassa käytettyjen pakkokeinojen avulla huume saatetaan saada pois markkinoilta ennen katukauppaan päätymistä ja rajat ylittävä paritusrikos alkaa purkautua. Entä kun miestä puukotetaan Hämeenkadulla ja tekijä pääsee pakoon. Koskipuistossa raiskataan nainen. Käytettävissä olevat sormenjäljet ja dna-näytteet ovat tällöin tutkinnan ytimessä.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perusoikeuksiin kuuluu siis vapauden ja koskemattomuuden ohella turvallisuus. Juuri tätä oikeushyvää suomalainen poliisi puolustaa. Samalla poliisi puolustaa aina myös rikoksen uhrin vapautta ja koskemattomuutta, rajoittamalla rikoksentekijän perusoikeuksia siltä osin kuin se on välttämätöntä. Poliisi tekee tämän julkisen vallan käyttäjänä, virkavastuulla, suomalaisen sivistysvaltion puitteissa. Ylilyönnit ovat harvinaisia.

Kriittistäkin keskustelua poliisin toimivallasta on kyllä hyvä käydä. Samalla on kuitenkin oltava tarkkana, jotta aika ei toistuvasti aja lainsäädännön ohitse. Poliisille on määritelty merkittäviä toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi. Siksi on kestämätöntä, jos poliisi ei pysty tehokkaasti vastaamaan tähän vaatimukseen ja ajan ilmiöihin.

Anna-Kaisa Heinämäki

Ylikonstaapeli, YTM

Kaupunginvaltuutettu (vihr.)

 Tampere-lisä on ollut taas leikkauslistalla. Lisä on siis Tampereen kaupungin maksama 140 euron arvoinen tuki kotihoidontukea saaville perheille, joilla on kotihoidossa alle 3-vuotias lapsi. Etuuteen tehtiin jo vuosi sitten ehtojen kiristyksiä, kun vaihtoehtona oli karsia Tampere-lisän kustannuksia tai viedä etuus kokonaan pois. Ryhmämme, kuten myös muut valtuustoryhmät ovat ottaneet kannan, että Tampere-lisään ei tulisi lähtökohtaisesti nyt kajota. Eriäviäkin mielipiteitä on kuitenkin kuulunut.

Tamperelaiset perheet tarvitsevat edes parin vuoden viiveellä tiedon siitä, minkälaisista tuloista heidän perheensä talous muodostuu elämänvaiheessa, jossa menot ovat usein tuloja suuremmat. Lisäksi, Tampereen on pysyttävä vetovoimaisena lapsiperheiden asuinpaikkana. Haluan olla tamperelaisena valtuutettuna päättämässä sellaisen edun puolesta, jota myös monet muut ympäristökunnat tarjoavat.

 Minulle Tampere-lisä on myös tärkeä elementti edistäessämme lapsiperheiden valinnanmahdollisuuksia lastenhoitoon liittyen. Tästä samasta syystä minulle oli viime keväänä erittäin tärkeää säilyttää mahdollisimman monipuolinen päivähoidon sopimuspäiväjärjestelmä. Tampere-lisä ei ole suuri, sen varassa ei voi kukaan elää, mutta se tuo pienen avun lukuisiin perheisiin, kun lasketaan euroja ja pohditaan, kuinka monta kuukautta lasten kotihoito on vanhempainvapaan jälkeen vielä mahdollista. Erityisenä toiveenani on, että myös isät käyttäisivät osan hoitovapaista. Meidän perheessä näin on jo päätettykin tulevaa kevättä ajatellen.

Myyrmannin veriteko sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat olivat jo paikallinen esimerkki siitä, että arjen turvallisuusuhat ovat saaneet Suomessakin aivan uusia piirteitä. Nyt Norjassa tapahtunut tragedia tuo ikäänkuin jatkumona uuden ulottuvuuden. Tekijän toiminta oli Suomen tapahtumiin verrattuna samantyyppistä, mutta motiivi oli poliittisempi, globaalimpi ja enemmän tiettyjä ihmisryhmiä alleeviivaava. Norjan tapaus on esimerkki siitä, kuinka globaaleja turvallisuusuhkia ei voi lopulta erottaa paikallisesta arjen turvallisuudesta. Näin kuitenkin usein harhaanjohtavasti tehdään. Paikallispoliisin resurssit nähdään mikrotason näpertelynä, jolloin niistä nipistetään juuri silloin kuin viitteitä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta on ilmassa yhä enemmän. Turvallisuuden näkökulmasta tämä on virhe, joka maksaa pahimmassa tapauksessa ihmishenkiä. Tosiasia kun on, että kun rytinä alkaa, juuri paikalliset turvallisuustoimijat ovat pakotettuja toimimaan ja niillä vähäisillä resursseilla, joita on käytettävissä.