Pormestariehdokkaana kohti kevään vaaleja!

Minut nimettiin 31.1.2017 vihreiden pormestariehdokkaaksi kevään kunnallisvaaleihin. Alla julkistamistilaisuudessa pitämäni puhe.

Hyppäsin aikoinaan itse poliittiseen päätöksentekoon politiikan ulkopuolelta tavallisen perheenäidin arjesta. Lähdin ehdolle vaaleihin monen sattuman summana ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä valtuustoon.  Vastuuta tuli pian lisää ja tällä tiellä ollaan. Kokemus poliisin eri tehtävistä ns. juoppokeikoilta sisäministeriön poliisiosastolle ja nyt sitten kaupungin apulaispormestarina ja vihreän valtuustoryhmämme luotsaajana on ollut antoisa tie katsella maailmaa hyvin erilaisista näkökulmista käsin.

Miltä Tampere näyttäytyy? Minkälainen on visioni Tampereesta näiden kokemusten jälkeen? Mikä on meidän vihreiden visio?

Lue lisää...

Sanotaan, että Tampere on Suomen paras paikka asua. Ei tarvitse mennä kuin vaikkapa Kaupinojan saunalle katsomaan tamperelaista välittömyyttä tai viettää aikaa vaikkapa meidän tamperelaisissa leikkipuistoissa tai kymmenillä uimarannoilla, tulee aina tunne, että täällä on helppo olla ja elää. Tai kuinka laaja kulttuuritarjonta meillä on esimerkiksi teattereineen ja taidemuseoineen. Elävä, kaupunkilaisista lähtevä kaupunkikulttuuri kehittyy myös koko ajan. Silloin iskee aina ylpeys. Saan ja haluan olla viemässä eteenpäin tätä kaupunkia näin keskeisellä paikalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tampere olisi täydellinen tai valmis. Kun tiivistän visioksi Tampereen vihreiden vaaliohjelman tavoin, haluan ja haluamme rakentaa ympäristöystävällistä Tamperetta, jossa työtä, koulutusta ja hyvinvointia riittää kaikille. Meillä on tähän erinomaisen eväät. Väestökasvu on nopeaa, uusia kuntalaisia ja investointeja riittää, imagomme on hyvä ja meillä on erittäin monipuolinen koulutusverkosto varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Samanaikaisesti eriarvoisuus on yhteiskunnassa lisääntynyt, työttömyytemme on korkealla, erityisesti lapsiperheköyhyys kasvanut. Yksinäisyys on liian monen läheisin kumppani.

Tampere ei ole onnistunut, jos uusien tornitalojen välissä kasvaa eriarvoisuus. Emme voi olla iloita kasvusta, jos se tarkoittaa myös toisten pahoinvointia.

Tämä on paljon meistä kiinni. Tästä politiikassa on kyse.

Me voimme paljon vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta tarjotaan.  Ja juuri näihin asioihin on investoitava. Näissä paikoissa kasvatetaan meidän tulevaisuus.

Vihreät ovatkin valtakunnallisesti ja nyt vaaliohjelmassaan myös paikallisesti ottaneet tavoitteekseen esimerkiksi maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisen. Vanhempien taloudellinen asema ei saisi määritellä lapsen mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan keskeisimpiin palveluihin.

Yleensä sanotaan, että politiikan tavoite on luoda talouskasvun edellytyksiä tai suunnitella palvelurakenteita. Yhtä hyvin politiikan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää yksinäisyyttä. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakunnan järjestämisvastuulle, meidän tamperelaisten tarve saada palveluita ei häviä mihinkään.

Olen vakuuttunut siitä, että yksinäisyys on monella tapaa hyvinvointimme suurin uhka. Asunnostaan tavattu kuollut mies, jota ei ole kukaan kaivannut viikkoihin, vanhempansa lähipubiin menettänyt lapsi tai yön läpi hätäkeskukseen soittava pelokas vanhus ovat tästä varsin tuttuja ja tyypillisiä esimerkkejä. Haluankin rakentaa Tamperetta, jossa jokainen voi kuulua johonkin. Se on mahdollista, jos tamperelaisilla on harrastustilaa, kirjastoja, palvelukeskuksia sekä ennen kaikkea ihmisiä lähellään; opettajia, sairaanhoitajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, välittäviä naapureita ja lähimmäisiä. Kunnallisen päätöksenteko voi mahdollistaa monta kohtaamista, pohjalta ylös ponnistamista ja arjessa jaksamista. Myös tästä politiikassa on kyse.

Samanaikaisesti kaupungin taloustilanne ei ole helppo. Uusia palveluavauksia ei ole helppo tehdä, jotta emme velkaannu lisää tulevien veronmaksajien kustannuksella. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että meidän ei säästöpaineessa tule näivettää perustavanlaatuisia ja tärkeimpiä palveluitamme, jotka ihmisiä kannattelevat.  Päivähoito, peruskoulu tai palvelukeskus eivät saa olla vain paikkoja, jossa säilömme tamperelaiset ja vain selviydymme päivistä. Kaupunki on tärkeä tukija ja mahdollistaja myös kolmannelle sektorille esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä sekä liikunnan ja kulttuurin toimijoille. Näiden toimijoiden toimintaedellytyksiä ei voi murtaa.

Samanaikaisesti meidän on uskallettava investoida rohkeasti silloin, kun on mahdollisuus turvata kasvavan kaupungin tarpeet, tamperelaisten uudet työpaikat, kaupungin vetovoima, harrastuspaikat ja viihtyisyys. Tarvitsemme alueelle uusia yrityksiä, jotka ovat innovaatioiden ja uuden teknologian edelläkävijöitä.

Peruspalveluiden ohella, myös kaupunkisuunnittelu puhuttaa juuri nyt. Haluamme rakentaa kaupunkia, jossa tehdään fiksua ja tulevaisuuteen katsovaa kaupunkisuunnittelua. Uudistetaan vanhoja asuinalueita ja rakennetaan uutta tiiviisti, hyvien yhteyksien ja valmiin infran äärelle. Tämä säästää myös euroja. Keskusta on Tampereen sydän, se tarvitsee sykkiäkseen toimivan julkisen ja kevyenliikenteen. Annetaan arvo meidän kauniille ja historiallisille vanhoille rakennuksille. Viihtyisässä ja vetovoimaisessa keskustassa on tilaa palveluille, tapahtumille, taiteelle ja uusille yrittäjille ja työpaikoille Viihtyisässä kaupungissa jokaisella on turvallinen olo. Se ei ole yhtään enempää kuin tamperelaiset ansaitsevat.

Toivotan kaikille oikein hyvää vaalikevättä.

Tehdään reilu ja ilon kautta onnistunut kampanja sekä ennen näkemätön vaalivoitto!

Anna-Kaisa Heinämäki
Vihreiden pormestariehdokas

 

Kasvu vaatii kestävää kaupunkisuunnittelua

Mielipidekirjoitukseni kansanedustaja, valtuutettu Olli-Poika Parviainen kanssa Aamulehdessä 26.1.2017:

Tampereen kasvu edellyttää viisasta kaupunkisuunnittelua. Hajautunut kaupunkirakenne on infran ja palveluiden kannalta erittäin kallista. Se tuntuu tamperelaisten kukkarossa. Satsaukset joukkoliikenteeseen vähentävät tarpeetonta autoilua ja hyödyttävät myös heitä, jotka autoa tarvitsevat.

Lue lisää...

Tampereen kaupunkikehitys ja erityisesti liikenneratkaisut ovat nyt tapetillla. Kaikilla tuntuu olevan mielipide Hämeenkadusta, tunnelista ja ruuhkien määrästä. Keskustelu kääntyy nopeasti poteroista huuteluksi ja yksityiskohtiin ilman pysähtymistä sen äärelle, miksi päätöksiä ja valintoja kaupungin liikenteen ja asumisen järjestelyihin tarvitaan juuri nyt.

Suomen kaupungistumisaste on ollut muita kehittyneitä maita hitaampaa, mutta kirimme muita kiinni. Muuttoliike kaupunkeihin näyttäytyy yhteiskuntien kehityksessä pysyvänä suuntana. Ihmiset hakeutuvat palveluiden, töiden ja koulutuksen äärelle. Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa miljoonalla asukkaalla. Tampereen seutu on tämän kehityksen ytimessä. Tampereella kasvuennuste jo vuoteen 2030 mennessä on 50 000 ja kaupunkiseudulla 90 000 asukasta.

Kasvu edellyttää viisasta kaupunkisuunnittelua. Kaupunkien on vastattava haasteeseen kaavoittamalla hyvien kulkuyhteyksien varrelle uusia asuinalueita sekä tiivistämällä kaupunkirakennetta.  Pääkaupunkiseudun hajautunutta rakennetta pidetään varoittavana esimerkkinä, mitä ei tule muualla toistaa. Hajautunut kaupunkirakenne on rakennettavan tieinfran ja monien palveluiden näkökulmasta erittäin kallista, mikä tuntuu jokaisen veronmaksajan kukkarossa.

Hajanainen kaupunkirakenne on riski myös asuntomarkkinoille. Kun trendi näyttää globaalisti ja kansallisesti siltä, että yhä useampi haluaa asua lähellä kaupunkien keskustaa ja palveluita, nousevat suurimpien kaupunkien keskustoissa asuntojen hinnat kovan kysynnän vuoksi kohtuuttomiksi. Vastaavasti reuna-alueilla asuntojen hinnat laskevat. Tasapainoiset asuntomarkkinat ja sosiaalisesti eheä kaupunkirakenne edellyttääkin myös kantakaupunkien täydennysrakentamista. Tampereella tämä tarkoittaa mm. ranta-Tampellaa, tai osaa Eteläpuistosta, kunhan vihervyöhykkeet turvataan.

Kasvava väestömäärä lisää työ- ja asiointimatkoja. Ruuhkat eivät vähene rakentamalla aina uusia teitä. Väestömäärän kasvu edellyttää myös liikkumistottumusten muutoksia. Tätä voidaan edistää nostamalla vähemmän tilaa vievä julkinen liikenne strategisen kehittämisen kohteeksi. Satsaukset joukkoliikenteeseen vähentävät tarpeetonta autoilua ja hyödyttävät myös heitä, jotka autoa tarvitsevat.

On itsestään selvää, että auton käyttö on monelle eri elämäntilanteissa välttämätöntä niin työn tai harrastusten, viikottaisten ruokaostosten kuin fyysisten rajoitteidenkin vuoksi. Autolla tulee voida liikkua jatkossakin myös Tampereellakin ja autoilun edellytyksistäkin on toki huolehdittava. Satsauksissa julkiseen liikenteeseen on kuitenkin kyse ennen kaikkea välttämättömyydestä, jolla parannamme paitsi liikenteen sujuvuutta, myös keskustan saavutettavuutta, kaupungin yleistä vetovoimaa, viihtyisyyttä ja ilmanlaatua.

Samalla on valmistauduttava teknologisen kehityksen ja elämäntapojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin ihmisten liikkumisen tavoissa. Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntia ja on vasta aluillaan. Ei aikaakaan, kun yhteiskäyttöauton tai tulevaisuudessa robottiauton voi täälläkin tilata ilman tarvetta omalle autolle ja kalliille parkkipaikalle.

Mielestämme on nyt olennaisinta sisäistää kasvavan kaupungin vetovoiman ja viihtyisyyden yhteys liikkumisen helppouteen ja joustavuuteen. Yksikään suuri ja viihtyisä kaupunki ei ole ratkaissut tätä kasvun haastetta muulla tavoin, kun satsaamalla suunnitelmallisesti joukko- ja kevyen liikenteen edellytysten parantamiseen muun kaupunkikehittämisen ohella.

Anna-Kaisa Heinämäki
Vihreän valtuustoryhmän pj., Apulaispormestari

Olli-Poika Parviainen
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (Vihr.)

Päätös Hämeenkadusta kuuluu yhdyskuntalautakunnalle

Hämeenkadun tilapäinen avaaminen yksityisautoille on hölmöä. Hämeenkadun väliaikaiset, muutamaksi kuukaudeksi tehtävät muutokset tarkoittavat yhtä uutta tietyömaata. Asioiden linjaaminen tiedotustilaisuuksien välityksellä, kahden poliittisen ryhmän edustaessa, on tamperelaiselle päätöksentekokulttuurille ja pormestarikoalition toiminnalle varsin vierasta. Ei voi olla niin, että oikaistaan käytäntöjemme vastaisesti  meidän viralliset päätöksentekoelimet ja asiaan kuuluvat neuvottelut.

Lue lisää...

Loma tuli lomailtua pitkästä aikaa etelän auringon alla. Tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on tapahtunut tämänkin viikon aikana. Yleensä en poliittisista kiemuroista juuri blogeissani kirjoittele, vaan keskityn asiakokonaisuuksiin, mutta teen nyt poikkeuksen. Eilinen tiedotustilaisuus ja siitä aiheutunut yleinen mediaviestintä kun tapahtui juuri kotimatkani ja lentoni aikana Suomeen eikä minulla ollut mahdollisuutta tätä kommentoida eilisen aikana.

Hämeenkadun tilapäinen avaaminen yksityisautoille ei ole mielestäni tässä maailmankaikkeudessa erityisen iso juttu, olennaisempaa on, että meillä on linjaus tulevasta, jossa Hämeenkatua kehitetään joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuna kaupungin ydinalueena. Ymmärrän myös poliittisen paineen asiassa näin kunnallisvaalien alla, mutta varsin hölmöä väliaikainen aukaisu mielestäni on.

Hämeenkadun väliaikaiset, muutamaksi kuukaudeksi tehtävät muutokset tarkoittavat yhtä uutta tietyömaata. Väliaikaiset pyörätiet ja esimerkiksi levennetyt suojateiden keskisaarekkeet tulee purkaa – esimerkiksi Stockmannin edestä. Tästä koituu remontinaikaista haittaa päivittäisille busseille ja tuhansille bussimatkustajille, takseille, huoltoliikenteelle ja siten myös yrittäjille. Johdonmukaisempaa olisikin edetä nykyjärjestelyillä. Varsinkaan, kun avaaminen ei ole ratkaisu ruuhkien vähentämiselle. Keskustan liikennejärjestelyistä keskusteltiin kaupunginhallituksessa 19.12 ja kaupunginhallitukselle toimitettujen tietojen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen aukaisu ei merkittävästi poista ruuhkia.

Osasin tätä tilapäistä aukaisua ja tai vähintään siihen liittyviä vaatimuksia kyllä odottaa eikä itse asia erityisesti yllättänyt. Sain pidettävästä tiedotustilaisuudesta myös tiedon matkalleni. Mutta suunniteltu prosessi yllätti kyllä. Asioiden linjaaminen tiedotustilaisuuksien välityksellä, kahden poliittisen ryhmän edustaessa, on tamperelaiselle päätöksentekokulttuurille ja pormestarikoalition toiminnalle varsin vierasta. Varsinkin, kun kaupunginhallitus on 19.12 kokouksessaan linjannut, että toteuttavat päätökset tehdään yhdyskuntalautakunnassa. Tiettävästi näin ei ole toimittu.

Hämeenkadun eri vaiheista ja suunnitelmista on keskusteltu yhdyskuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa vuosien varrella varsin pitkään ja monivivahteisesti. Ei voi olla niin, että tässä vaiheessa oikaistaan käytäntöjemme vastaisesti ohittaen reippaasti meidän viralliset päätöksentekoelimet ja asiaan kuuluvat poliittiset neuvottelut. Asia tuleekin olla päätösasiana seuraavassa yhdyskuntalautakunnassa. Oletusarvona on, että nyt tiedotustilaisuudessa esitetty linjaus on päätös myös lautakunnassa, mutta ainakin luottamushenkilöillä on silloin mahdollisuus ottaa asiaan virallisesti kantaa.

Kirjoitukseni Aamulehdessä julkisen taiteen edistämisestä

 Kun mietit matkailukohdetta jossa viihdyit, tulee mieleesi todennäköisesti melko pieniä asioita. Muistat ehkä jonkun nähtävyyden yksityiskohdan, katujen mukulakivet ja erityisesti paikan ilmapiirin. Oliko turvallista vai turvatonta? Olivatko ihmiset ystävällisiä vai kiireisiä? Oliko kaunista ja omaleimaista vai epäsiistiä ja kalseaa? Kaikkiin näihin mielikuviin ja kokemuksiin voidaan vaikuttaa tuomalla julkista taidetta osaksi kaupunkikuvaa.

Lue lisää...

Julkisella taiteella tarkoitetaan julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa sijaitsevaa taidetta, kuten maalauksia, muistomerkkejä, veistoksia tai väliaikaisia teoksia teatterin, katutaiteen ja mediataiteen muodossa. Taide on toki itsessään arvokasta, mutta sen avulla on mahdollista lisätä kaupungin vetovoimaa ja tunnettuutta. Hyödyt säteilevät myös jokapäiväisen arkeen. Julkisen taiteen avulla voidaan kohentaa ympäristön viihtyisyyttä ja arjen elämyksellisyyttä sekä parantaa yksittäisten rakennusten ja kokonaisten alueiden ominaislaatua ja arvoa.

Taide tuleekin nähdä ensisijaisesti kannattavana investointina, ei ylimääräisenä kulueränä. Prosentti taiteelle -hankkeen (2015) teettämässä tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista arvioi, että taide oli alueella lisännyt kiinteistöjen ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa. Julkinen taide on siten keino perusparannushankkeiden yhteydessä vähentää asuinalueiden eriarvoistumista ja lähiöiden negatiivista mainetta. Kaupunki, joka panostaa julkiseen taiteeseen, antaa myös taiteilijoille tärkeitä työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia kehittyä.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös taiteen hyvinvointivaikutuksista.  Sairaalan tai koulun käytävillä olevat seinämaalaukset tai esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujen mahdollisuudet suunnitella jokin tila tai esitys omaa luovuuttaan käyttäen, on tunnistettu yhä paremmin toimivaksi tavaksi osallistaa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tampereen kaupunginvaltuuston syksyllä 2016 hyväksymä julkisen taiteen periaatteet –asiakirja on  ajankohtainen ja odotettu ohjeistus siitä, miten taide tulee ottaa huomioon osana tamperelaista päätöksentekoa. Lähtökohtana on, että taide on mukana kaikessa kaavoituksessa ja kaikkiin laajoihin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin laaditaan taideohjelma. Tampereen kaupungin kuvataiteen asiantuntijaelimenä toimii julkisen taiteen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja taiteen roolista ja laajuudesta talonrakennus- ja kaupunkisuunnitteluhankkeissa. Ohjausryhmä tekee esityksen myös taiteeseen osoitettavan investoinnin määrästä. Suosituksena on yhden prosentin tavoitetaso investoinnin kokonaiskustannuksista, mutta taloudellinen panostus määritellään aina hankkeittain. Ohjausryhmässä on edustus poliittisesta päätöksenteosta, virkamiehistä ja taidealan ammattilaisista.

Julkisen taiteen huomioiminen osana tamperelaista kaupunkisuunnittelua on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kaupungilla on hyviä kokemuksia jo aiempien vuosien kaupunkikehityshankkeista, kuten Vuoreksen taideprojekteista ja Rantaväylän tunneliin sijoitetusta taiteesta. Tulevaisuudessa erityisesti raitiotiejärjestelmän kaupunkikuvallinen merkitys on suuri, mikä tuo mahdollisuuksia miettiä esimerkiksi pysäkkien ja vaunujen visuaalista ilmettä. Kaupungin tulevat investoinnit ja kaupunkikehityshankkeet ovat mahdollisuus rakentaa julkisen taiteen avulla omaleimaista, vetovoimaista ja viihtyisää kaupunkikuvaa, jossa yhdistyy teollinen historiamme, nykyinen infra ja uudisrakentaminen ainutlaatuisella tavalla.

Anna-Kaisa Heinämäki
Apulaispormestari (vihr.)
Osaamis- ja elinkeinopalvelut
Sivistys- ja elämänlaatupalvelut

Puheenvuoroni valtuustossa Tampere3-hankkeen puolesta

Mikä on yhteistä menestyville kaupungeille? Yliopistot. Isoin peruste tukea Tampere3 kokonaisuutta on tulevaisuuden alueellinen, kansallinen ja globaali edunvalvonta. Erittäin tärkeää on myös se, että hankkeelle on ollut valtionvallan vahva tuki. Tämä on edunvalvonnallinen lottovoitto jo itsessään.

Lue lisää...

Tampere3 neuvottelut ovat olleet monivaiheiset. Iso työ on tehty ja viime viikon uutisointi TTY:n kyseenalaistaessa johtamisrakenteen ja resurssipohjan toi valitettavan uuden käänteen. Emme siis tiedä vielä mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan, mutta pidän erittäin tärkeänä, että valtuusto käsitteli tämän kokonaisuuden ja osoittaa siten valmiutensa kulkea tässä hankkeessa eteenpäin tavalla tai toisella.

Mielestäni isoin peruste tukea Tampere3 kokonaisuutta on tulevaisuuden alueellinen, kansallinen ja globaali edunvalvonta. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden kasvualueita ovat Helsingin kehyskuntien ohella lähinnä Oulu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Vaasa ympäristöineen. Muualla kehityksen arvioidaan olevan joko heikosti kasvavaa tai taantuvaa. Mikä näitä kaupunkeja yhdistää? Yliopistot. Jatkossa profiloidutaan näiden kaupunkiseutujen kesken. Tampere3 on mahdollisuus rakentaa vetovoimainen, suomalaisen koulutuksen kärkeen uusia toimintatapoja hakeva yliopisto, jonka eri tieteenaloja yhdistävä tutkimus ja kehitystyö toimivat keskeisenä veturina koko alueen tutkimus- ja innovaatio toiminnalle, elinkeinoelämälle ja kansalaisyhteiskunnalle.

Suomalaiset yliopistot joutuvat kilpailemaan myös globaalisti yhä enemmän niin rahoituksen, tutkimuksen, lahjakkuuksien houkuttelun kuin vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Maailmalta on lukuisia esimerkkejä, miten kaupungit ja kaupunkiseudut tunnetaan ennemminkin vetovoimaisten yliopistojen kuin itse kaupunkien profiilien kautta. Tampere3 on nyt mahdollisuus tähän globaaliin profiloitumiseen.

Erittäin tärkeää on myös se, että hankkeelle on ollut valtionvallan vahva tuki. Tämä on edunvalvonnallinen lottovoitto jo itsessään.

Itse haluan edelleen uskoa, että Tampere3 muodostaa toimintakulttuurin, jossa on eri tahoilta jotain vanhaa, mutta mahdollisuus ennen kaikkea tehdä yhdessä uutta. Tieteellinen riippumattomuus, henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen sekä päätöksenteon avoimuus ja demokraattisuus ovat jatkossakin äärimmäisen tärkeitä, koska ilman ihmisten hyvinvointia ja sitoutumista on vain seinät ja tavoitteet ilman tekijöitä.

Pieni viivästys tässä kokonaisuudessa ei kaada hanketta, mutta jos sitoutuneita tahoja ei nyt jatkoselvittelyiden myötä löydy, tulisi Tampereen kaupungin osaltaan mielestäni etsiä aktiivisesti muita malleja, joilla viedä tamperelaista koulutuspääomaa kansalliseen ja globaaliin kärkeen sitoutuneiden kumppaneiden kanssa.